Anarkokapitalismi on poliittisen filosofian oppi ja yhteiskuntajärjestelmän malli, jossa valtiota ja muita poliittisia julkisyhteisöjä kuten kuntia ja maakuntia ei ole ja ihmiset kuuluvat valtioiden sijasta yksityisiin, itsenäisiin oikeusjärjestelmiin ja jossa yksityinen omistusoikeus ja sopimusvapaus ovat vahvoja ja kattavia eli vapaa markkinatalous vallitsee. Anarkokapitalismin synonyymi on markkina-anarkismi.

Anarkokapitalistien mielestä valtioton, yksityistä omistusoikeutta ja vapaita markkinoita tukeva yhteiskunta takaa parhaiten vapauden ja hyvinvoinnin. Anarkokapitalistien mielestä yhteiskunnan tulee perustua sopimuksenvapaudelle, tarkoittaen, että jokaisella on oikeus päättää omaisuudestaan, kehostaan ja siitä, miten niitä käytetään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että veronmaksuvelvollisuutta tai muitakaan pakkoon perustuvia säädöksiä ei ole. Esimerkiksi hyväntekeväisyys on kuitenkin sallittua, koska se perustuu vapaudelle valita.[1] Anarkokapitalistit tapaavat kannattaa itävaltalaista taloustiedettä. Termin ”anarkokapitalismi” keksi yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja anarkokapitalisti Murray Rothbard.[1] Anarkokapitalismi on oikeistolibertarismin toinen päähaara minarkistisen libertarismin kanssa.[2][3]

Etiikka

muokkaa

Jotkut anarkokapitalistit noudattavat nonaggressioperiaatetta. Periaatteen mukaan voimankäyttöä ei pidä aloittaa muiden ihmisten kehoa tai omaisuutta kohtaan: väkivallan käyttö on sallittua vain itsepuolustukseksi.[4] Periaatteen esittämät voimankäyttörajoitukset koskevat kaikkia yhteiskunnan osia, myös julkista valtaa. Anarkokapitalistien mielestä periaatteen noudattaminen johtaa täydelliseen kapitalismiin, sillä sen mukaan omistusoikeus on kaikissa oloissa loukkaamaton. Nonaggressioperiaatteesta johtuen anarkokapitalistit pitävät valtiota moraalittomana instituutiona, koska valtio rikkoo periaatetta esimerkiksi verojen ja uhrittomien rikosten rankaisemisen muodossa.

Omistusoikeus ja luonnollinen oikeus

muokkaa

Anarkokapitalistien mielestä omistusoikeus on universaali oikeus. Kirjassaan Ethics of Liberty Murray Rothbard kirjoittaa siitä, mille omistusoikeus perustuu. Hän aloittaa toteamalla, että jokaisen ihmisen täytyy omistaa itsensä ja oma työnsä, koska muuten toimijan täytyy olla orja tai yksi omistajista. Rothbardin mukaan yhteisomistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä jotta ihminen voisi tehdä edes yksinkertaisimpia päätöksiä, tulee hänen saada lupa siihen jokaiselta muulta kanssaomistajalta, jotka itsekään eivät omistaisi itseään, eivätkä siten voisi antaa lupaa. Kun ihminen omistaa työnsä, tulee hänen omistaa myös työnsä tulos ja se, mihin työ on liitetty, koska ne ovat suoraa seurausta toimijan työstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen, joka esimerkiksi kaataa puun metsästään ja yhdistää puuhun työnsä valmistaen tuolin, omistaa tuon tuolin luonnollisesta oikeudesta johtuen.[5]

Anarkokapitalistien suhde vasemmistoanarkisteihin

muokkaa

Anarkokapitalistit kannattavat negatiivisia vapauksia, mikä tarkoittaa, että heidän mielestään ihminen on vapaa, kun ulkopuolinen taho ei rajoita heidän toimintaansa, jos he eivät itse rajoita toisia toiminnallaan.[6] Toisaalta useat vasemmistoanarkismin koulukunnat kannattavat positiivisia vapauksia eli vapauksia johonkin. Heidän mielestään ihminen on vapaa, kun hän esimerkiksi pystyy ympäristön mahdollistamana saavuttamaan päämääränsä.

Näkemyserojen takia jotkut vasemmistoanarkismia kannattavat tahot kyseenalaistavat anarkokapitalismin anarkismin koulukuntana. Heidän mielestään anarkokapitalismi perustuu riistolle, hierarkioille ja palkkaorjuudelle.[7]

Anarkokapitalistisia ajattelijoita

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa