Annihilaatio
Annihilaatioksi kutsutaan fysiikassa reaktiota, jossa hiukkanen kohtaa antihiukkasensa ja molemmat muuttuvat (useimmiten) gammasäteilyksi.lähde?
![](http://178.128.105.246/cars-http-upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/Annihilation.png/500px-Annihilation.png)
Elektronin törmätessä antihiukkaseensa positroniin tapahtuu annihilaatio, jossa partikkeleiden varaukset kumoavat toisensa ja hiukkasten 0,511 MeV lepomassat muuttuvat kahdeksi, vastakkaisiin suuntiin eteneväksi annihilaatiofotoniksi.[1]
Annihilaatiossa suureiden muutokset määräytyvät säilymislakien perusteella. Energian säilymislaki määrää vapautuvien fotonien energian. Fotonien yhteenlaskettu energia vastaa suhteellisuusteorian yhtälön E=mc² mukaista energiaa. Sähkövarauksen säilymislaki mahdollistaa varauksettomien fotonien syntymisen. Liikemäärän säilymislaki vaatii, että syntyviä fotoneita on vähintään kaksi.lähde?
Elektroni-positroni-annihilaatiota käytetään esimerkiksi positroniemissiotomografiassa, joka on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä.lähde?
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Tarja K. Ikäheimonen (toim.): ”Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet”, Säteily ja sen havaitseminen, s. 21. Jorma Sandberg, Risto Paltemaa. Säteilyturvakeskus, 2002. ISBN 951-712-503-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.2.2021).