Eero Salisma

suomalainen jääkiekkoilija

Eero Johannes Salisma (16. joulukuuta 1916 Hämeenlinna19. heinäkuuta 1998 Hämeenlinna)[1] oli suomalainen jääkiekkoilija.

Eero Salisma
Henkilötiedot
Syntynyt16. joulukuuta 1916
Hämeenlinna
Kuollut19. heinäkuuta 1998 (81 vuotta)
Hämeenlinna
Jääkiekkoilija
Lempinimi Luiro
Pelipaikka puolustaja
Pelaajaura
Pääsarjaura 1938–1960
Seurat Tarmo
HPK

Eero ”Luiro” Salisma edusti pelaajaurallaan hämeenlinnalaisseuroja Tarmoa ja HPK:ta vuosina 1938–1960. Tarmossa hyökkääjän paikkaa pelannut Salisma voitti kaksi Suomen mestaruutta.

HPK:ssa Salisma pelasi puolustajana. Vuonna 1952 HPK ylsi ensimmäistä kertaa SM-finaaliin, jossa asettui vastaan Tampereen Ilves. Salisma tuli otsikoihin taklattuaan Ilveksen Aarne Honkavaaraa hyökkäysalueella niin, että tämä sai aivotärähdyksen. Tuohon aikaan kontaktipeli oli vielä melko harvinaista eikä hyökkäysalueella saanut taklata ollenkaan. Salisma ajettiin pois kentältä ja mestaruussarjan johto asetti seuraavaan otteluun uuden säännön, jonka mukaan Salisma ajettaisiin välittömästi pois kentältä, jos hän ottaisi yhdenkin jäähyn.

Suomea Salisma edusti kerran MM- ja olympiatasolla. Hän oli mukana vuoden 1952 Oslon talviolympialaisissa. Yhteensä Salisma pelasi 31 maaottelua.

Salisma oli myös kansallisella huipputasolla sekä pesä- että jääpallossa. Pesäpallon Suomen Mestaruuden Salisma voitti Hämeenlinnan Pallokerhon joukkueessa 1936, Haminan Palloilijoiden joukkueessa 1939 ja 1943 sekä Toijalan Pallo-Veikkojen joukkueessa 1946.

Saavutukset ja palkinnot

muokkaa

Jääkiekko

muokkaa

Pesäpallo

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Eero Salisma Olympedia. Viitattu 3.5.2022. (englanniksi)
  2. a b Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.
  3. Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 24.4.2018.


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.