Michael S. Brown

yhdysvaltalainen Nobel-palkinnon saanut geneetikko

Michael S. Brown (s. 13. huhtikuuta 1941 Brooklyn, New York) on yhdysvaltalainen Nobel-palkinnon saanut geneetikko ja kolesteroliaineenvaihdunnan tutkimuksen uranuurtaja. Nobelin lääketieteen palkinnon hän sai yhdessä Joseph L. Goldsteinin kanssa vuonna 1985 LDL:n (low-density lipoprotein) aineenvaihdunnan tutkimuksistaan.

Michael S. Brown
Henkilötiedot
Syntynyt13. huhtikuuta 1941 (ikä 83)
Brooklyn, New York
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Perinnöllisyystiede ja biokemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin lääketieteen palkinto (1985)
Aiheesta muualla
profiles.utsouthwestern.edu/profile/10894/michael-brown.html

Michael S. Brown oli tekstiilikauppias Harvey ja kotirouva Evelyn Brownin vanhin lapsi. Hänen siskonsa Susan syntyi kolme vuotta myöhemmin. Brownin ollessa 11-vuotias, hänen perheensä muutti New Yorkista Pennsylvaniaan Philadelphian Elkins Parkiin, jossa hän kävi keskiasteen koulun. Jo nuorena hän oli kiinnostunut tieteestä ja kirjoittamisesta. Brown sai radioamatöörioperaattoriluvan 13-vuotiaana.

Brown valmistui vuonna 1962 Pennsylvanian yliopistosta pääaineenaan kemia. Hän osallistui opintojensa aikaan opiskelijoiden lehden julkaisutoimintaan. Vuonna 1964 hän avioitui lapsuuden ystävänsä Alice Lapinin kanssa. Vuonna 1966 hän valmistui maisteriksi Pennsylvanian yliopiston lääketiedekoulusta. Valmistumisen jälkeen hän toimi amanuenssina Massachusettsissa Bostonin pääsairaalassa. Siellä ollessaan hän ystävystyi Joseph L. Goldsteinin kanssa, josta tuli hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa.

Vuodet 1968–1971 Brown työskenteli Kansallisessa Terveysinstituutissa (National Health Institute) alueinaan gastroenterologia ja perinnölliset sairaudet. Hän liittyi Earl R. Stadtmanin johtamaan biokemian tutkimusryhmään, joka oli alansa uranuurtaja entsyymien säätelymekanismien tutkimuksessa. Siellä Brown oppi entsymologian tekniikoita ja aineenvaihdunnan säätelyn pääkohtia.

Vuonna 1971 Brown liittyi Texasin yliopiston sisätautien osaston gastroenterologian yksikköön Dallasissa ystävänsä Joseph L. Goldsteinin motivoimana. Dallasissa Brownin tutkimusmotivaatioon vaikutti suuresti sisätautien osaston inspirationaalinen johtaja Donald W. Seldin, joka oli motivoinut myös Goldsteinia tieteelliselle uralle Golsteinin opiskellessa Dallasissa. Pian Dallasiin saapumisensa jälkeen Brown onnistui liuottamaan ja osittain puhdistamaan 3-hydroksi-3-metyyliglutaryyli-koentsyymi-A-reduktaasin (HMG-KoA-reduktaasi), joka on kolesterolin biosynteesin nopeutta säätelevä entsyymi. Hän ja Goldstein olivat esittäneet hypoteesin, että tämän entsyymin säätelyhäiriöt aiheuttavat familiaalisen hyperkolesterolemian, joka on geneettinen sairaus. Familiaalisessa hyperkolesterolemiassa ylimääräinen kolesteroli kertyy vereen ja kudoksiin. Vuonna 1974 Brownin ja Goldsteinin yhteistyö tehostui, kun he saivat yhteisen laboratorion käyttöönsä. Tutkimustyön ohella tutkimuskumppanukset tekivät osastokierroksia sairaalassa ja antoivat koulutusta lääketieteellisestä genetiikasta.

Vuonna 1974 Brown nimitettiin Teksasin yliopiston sisätautien apulaisprofessoriksi. Professoriksi hänet valittiin vuonna 1976. Vuonna 1980 hänet valittiin Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan (National Academy of Sciences). Hän on monien yhdistysten jäsen, kuten Amerikan taide- ja tiedeakatemian, Amerikan kliinisen tutkimuksen yhteisön, Amerikan lääkäriyhdistyksen ja Amerikan solubiologian yhdistyksen jäsen. Pennsylvanian yliopistossa ollessaan hän sai lukuisia opiskelijapalkintoja, muun muassa David L. Drabkinin biokemiapalkinnon. Brown on toiminut ja toimii yhä monissa tieteellisten julkaisujen toimitusneuvostoissa, kuten esimerkiksi Journal of Lipid Research, Journal of Cell Biology, Arteriosclerosis ja Science.

Yhdessä Joseph L. Goldsteinin kanssa Michael S. Brown on saanut lukuisia palkintoja Nobel-palkinnon lisäksi. He ovat saaneet muun muassa Heinrich Wielandin palkinnon lipidimetaboliatutkimuksesta (1974), Amerikan kemian yhteisön entsyymikemian Pfizer palkinnon (1976), Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian Lounsbery palkinnon (1979), molekyylibiologian Roche instituutin V.D. Mattia palkinnon (1984) ja Amerikan ihmisgenetiikan yhteisön William Allan palkinnon (1985).

Brownilla ja hänen vaimollaan Alicella on kaksi tytärtä: Elizabeth (syntynyt 1973) ja Sara (syntynyt 1977).

Lähteet

muokkaa