Virtsahappo

kemiallinen yhdiste

Virtsahappo on orgaaninen yhdiste, jota syntyy puriinipohjaisten yhdisteiden aineenvaihduntatuotteina[3]. Erityisesti ainetta syntyy ksantiinioksidaasin hapettaessa hypoksantiinia ja ksantiinia. Useissa nisäkkäissä, lukuun ottamatta ihmistä ja muita kädellisiä, se hapetetaan pidemmälle uraattioksidaasin avulla allantoiiniksi[1]. Virtsahapon suoloja nimitetään uraateiksi[3].

Virtsahappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 7,9-dihydro-3H-puriini-2,6,8-trioni
CAS-numero 69-93-2
PubChem CID 1175
SMILES C12=C(NC(=O)N1)NC(=O)NC2=O[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C5H4N4O3
Moolimassa 168,122 g/mol
Sulamispiste Hajoaa kuumennettaessa
Liukoisuus veteen 60 mg/l [2]
Kihdin fysiopatologia.

Kihdissä elimistön virtsahappo- ja uraattipitoisuus on hyvin korkea ja huonosti liukenevat uraattisuolat aiheuttavat niveltulehduksen[4]. Muita sairauksia joihin vaikuttaa myös runsas virtsahappopitoisuus eli hyperurikemia ovat verisuoniston ja sydämen sairaudet sekä metabolinen oireyhtymä[5]. Matala uraattipitoisuus on usein tyypillistä MS-taudille[6] tai merkki oksidatiivisesta stressistä[7]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Uric Acid - Substance summary NCBI. Viitattu 24. marraskuuta 2008.
  2. Physical properties: Uric acid NLM Viitattu 24.11.2008
  3. a b Ruokavalioita kihtipotilaalle Tohtoripiste.fi. Viitattu 24.11.2008.
  4. Kihti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 1.8.2008. Viitattu 24.11.2008.
  5. Heinig M, Johnson RJ.: Role of uric acid in hypertension, renal disease, and metabolic syndrome. 2006. PubMed. Viitattu 24.11.2008.
  6. Toncev G, Milicic B, Toncev S, Samardzic G.: Serum uric acid levels in multiple sclerosis patients correlate with activity of disease and blood-brain barrier dysfunction. 2002. PubMed. Viitattu 24.11.2008.
  7. Bernhard F. Becker: Towards the physiological function of uric acid 1993. ScienceDirect. Viitattu 24.11.2008.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.