Ero sivun ”Hanssin-Jukka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.145.69) ja palautettiin versio 15365452, jonka on tehnyt MsaynevirtaAWB: ??
Rivi 15: Rivi 15:


==Hankinta ja käyttö==
==Hankinta ja käyttö==
[[Tiedosto:Douglas DC-2 "Hanssin-Jukka" (SA-kuva 52106).jpg|thumb|Bensiinisäiliötä nostetaan Hanssin-Jukkaan syyskuussa 1941.]]
Kone hankittiin Ruotsissa järjestetyn keräyksen tuottamin lahjoitusvaroin [[Alankomaat|Hollannista]], jossa se oli lentänyt [[KLM|KLM:n]] matkustajalentokoneena ulkomaanlennoilla. Vapaaehtoiset ruotsalaislentäjät toivat sen Tukholmaan. Operaation vetäjä oli [[Carl Gustaf von Rosen]]. Kone on valmistettu Douglasin tehtaalla Kaliforniassa vuonna 1935.<ref name=MH/><ref>Storgårds, Harald: Hanssin-Jukka ostettiin ruotsalaisten avulla. ''Helsingin Sanomat'' 12.11.2010, s. C 12.</ref>
Kone hankittiin Ruotsissa järjestetyn keräyksen tuottamin lahjoitusvaroin [[Alankomaat|Hollannista]], jossa se oli lentänyt [[KLM|KLM:n]] matkustajalentokoneena ulkomaanlennoilla. Vapaaehtoiset ruotsalaislentäjät toivat sen Tukholmaan. Operaation vetäjä oli [[Carl Gustaf von Rosen]]. Kone on valmistettu Douglasin tehtaalla Kaliforniassa vuonna 1935.<ref name=MH/><ref>Storgårds, Harald: Hanssin-Jukka ostettiin ruotsalaisten avulla. ''Helsingin Sanomat'' 12.11.2010, s. C 12.</ref>



Versio 4. helmikuuta 2016 kello 18.20

Hanssin-Jukka
Douglas DC-2
Hanssin-Jukka entistettynä jatkosodan aikaisiin naamioväreihinsä.
Hanssin-Jukka entistettynä jatkosodan aikaisiin naamioväreihinsä.
Tyyppi matkustajakone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Douglas Aircraft Company
Valmistusvuodet 1935[1]

Hanssin-Jukka oli Suomen ilmavoimien vuosina 1940–1955 käytössä ollut Douglas DC-2 -kuljetuskone. Kone siirrettiin purettuna Hämeenlinnaan vuonna 1959, jossa se toimi kahvilana[2] vuoteen 1981 asti. Vuoteen 2010 saakka kone oli varastoituna Tikkakoskella Ilmavoimien varastossa. Vuosina 2010-2011 Ilmasotakoulun Kilta kunnosti koneen vuoden 1944 asuun. Vuodesta 2015 lähtien kone on ollut näytillä Hämeenlinnan Tuuloksessa Kauppakeskus Tuulosessa.[3][4]

Hankinta ja käyttö

Bensiinisäiliötä nostetaan Hanssin-Jukkaan syyskuussa 1941.

Kone hankittiin Ruotsissa järjestetyn keräyksen tuottamin lahjoitusvaroin Hollannista, jossa se oli lentänyt KLM:n matkustajalentokoneena ulkomaanlennoilla. Vapaaehtoiset ruotsalaislentäjät toivat sen Tukholmaan. Operaation vetäjä oli Carl Gustaf von Rosen. Kone on valmistettu Douglasin tehtaalla Kaliforniassa vuonna 1935.[1][5]

Nimi Hanssin-Jukka on peräisin Härmän häjyiltä.[1] Koneen alkuperäinen kutsumanimi KLM:lla oli "Haan" eli "kukko".

Kone teki muun muassa miehistökuljetuksia Saksaan koulutettavaksi. Konetta käytettiin myös evakuointilentoihin rintamasairaaloista keskussotasairaalaan.[6]

Kahvilana Hämeenlinnassa

Hanssin-Jukan lennettyä viimeisen lentonsa 1950-luvun puolivälissä se määrättiin romutettavaksi. Hämeenlinnalainen entinen lentomestari Osmo Rantala, joka toimi Hämeen läänin Metsästysseuran nuoriso-osaston puheenjohtajana, sai ajatuksen ostaa kone. Hän teki puolustusministeriön kanssa kaupat Hanssin-Jukasta ja ilmavoimien toisesta DC-2:sta, Isoosta-Antista, joka kuitenkin päätyi romutettavaksi. Hanssin-Jukan Rantala lahjoitti ampumaseuralle ajatuksenaan, että siitä tehtäisiin kaupunkilaisille nuorisokahvila, jonka tuotolla tuettiin seuran nuorisotyötä ja rahoitettiin uutta ampumarataa. Koska koneelle ei saatu lentolupaa siirtolentoon se purettiin osiin ja kuljetettiin Luonetjärveltä Hämeenlinnaan kolmella kuorma-autolla. Kuljetus saapui Hämeenlinnaan aprillipäiväksi 1959 ja koottiin talkoovoimin. Tässä yhteydessä koneeseen palautettiin vielä jäljellä olleet alkuperäiset moottorit[2]. Kone sisustettiin normaalilla kahvilakalustolla eli kevyillä pöydillä ja irtotuoleilla, koska se katsottiin toimivimmaksi. Seinille kiinnitettiin valokuvia ilmavoimien siihenastisesta kalustosta ja lyhyt tiivistelmä koneen värikkäistä vaiheista. Kahvilatoiminta lähtikin hyvin käyntiin. Koneelle teetettiin jopa oma turistiviiri ja hihamerkki, joita on molempia säilynyt runsaasti paikalla kahvila-aikana käyneiden kokoelmissa.

Hanssin-Jukka toimi 20. elokuuta 1959[2] lähtien vuoteen 1974 asti kahvilana, mutta 1970-luvulla kahvilatoiminta ei enää vetänyt väkeä, eikä Ampumaseuralla ollut varoja koneen kunnostamiseen. Kahvilatoiminta kuitenkin sinnitteli jotenkin, ajoittain satunnaisesti auki ollen, aina vuoteen 1981 asti, jolloin se lopetettiin tappiota tuottavana.

Koska Hämeenlinnan kaupunkikaan ei ollut kiinnostunut suositun matkailunähtävyytensä kunnostuksesta, kone jäi säiden armoille, kunnes Karjalan lennoston kilta osti koneen Keski-Suomen ilmailumuseolle vuonna 1983.[7] Kone on edelleen museon hallussa ja sen kunnostaminen näyttelykoneeksi aloitettiin kesällä 2010.[8]

Entisöinti

Ilmasotakoulun Kilta kunnosti koneen vuosina 2010-2011. Talkootyön lisäksi entisöinti maksoi noin 150 000 euroa. Siivet kunnosti Patria Kuoreveden tehtaallaan. Finnarin tekniikka korjasi moottorit museokuntoon. Koneen entisöinti valmistui syyskuun alkupäivinä 2011. [9]Kone entisöitiin jatkosodan aikaiseen kevään 1944 asuunsa.

Näytteillä Tuuloksessa

Tilanpuutteen vuoksi konetta ei saatu näytteille Keski-Suomen Ilmailumuseoon.[10] Vuoden 2015 alussa tehtiin 20 vuoden sopimus koneen sijoittamisesta matkailunähtävyydeksi Hämeenlinnan Tuulokseen Kauppakeskus Tuulosen yhteyteen tehtyyn hangaariin. Kone pysyy Sotamuseon omaisuutena ja sen esilläpidosta Tuuloksessa vastaa Hanssin-Jukan Perinneyhdistys ry. Kone kuljetettiin puolustusvoimien logistiikkalaitoksen lavetilla Tuulokseen 9. kesäkuuta 2015.[11]

Tekniset tiedot

Lähde:[1][12]

Yleiset ominaisuudet

  • Matkustajat: 14
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&018.090000018,9 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&025.090000025,9 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.09000004,9 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&087.024000087,24 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&05980.&&&&005 980 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&08425.&&&&008 425 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Wright Cyclone SGR-1820F-5 -9-sylinteristä tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&&0652.&&&&00652 kW (&&&&&&&&&&&&0875.&&&&00875 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0340.&&&&00340 km/h
  • Matkalentonopeus: &&&&&&&&&&&&0300.&&&&00300 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01600.&&&&001 600 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&06850.&&&&006 850 m

Lähteet

  • Heinonen, Timo & Valtonen, Hannu: Albatrossista Pilatukseen. Saarijärvi: Keski-Suomen Ilmailumuseo, 2010. ISBN 9789529998920.

Viitteet

  1. a b c d Martti Heikkinen, Hanssin-Jukasta nähtävyys, Helsingin Sanomat 11.11.2010 sivu A 8
  2. a b c Sarotie, Erkki: Hanssin-Jukka Hämeenläänin Metsästysseuran. Viitattu 1.9.2015.
  3. Timo Leponiemi: Hanssin-Jukka valmis laskeutumaan kauppakeskuksen vitriiniin 20.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2015.
  4. Timo Leponiemi, Liisa Leinonen: Suomen ilmavoimien entisöity rahtikone Hanssin-Jukka palasi kesäyössä takaisin Hämeenlinnaan 9.6.2015. Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2015.
  5. Storgårds, Harald: Hanssin-Jukka ostettiin ruotsalaisten avulla. Helsingin Sanomat 12.11.2010, s. C 12.
  6. Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone entisöidään Tikkakoskella, Puolustusvoimat.fi, viitattu 15.11.2010
  7. Karjalan lennoston Kilta (Internet Archivessa, tallennettu 16.4.2007) Puolustusvoimat. Viitattu 1.9.2015.
  8. Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone entisöidään Yle.fi. 15.6.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.6.2010.
  9. Hanssin Jukan entisöintityö on valmis Jyväskylän Tikkakoskella, Hs.fi, viitattu 8.9.2011
  10. Harju, Jukka: Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone pääsee pienen kauppakeskuksen isoon vitriiniin Hs.fi. 22.2.2015. Sanoma Media Finland. Viitattu 1.9.2015.
  11. Katso video ja kuvia: Hanssin-Jukka on Tuulosessa hameensanomat.fi. Viitattu 20.7.2015.
  12. Heinonen & Valtonen 2010, s. 139–140

Kirjallisuutta

  • Matti Hämäläinen: Douglas DC-2 Hanssin-Jukka: The History of Finland's Air Force One (Minerva 2012)

Aiheesta muualla