Ero sivun ”Elatiivi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 188.238.160.176 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon. |
p lähde |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Elatiivi''' eli '''sisäeronto''' eli '''sisäinen erosija''' on [[sijamuoto]], joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: ''talosta'', ''kylästä''. |
'''Elatiivi''' eli '''sisäeronto''' eli '''sisäinen erosija''' on [[sijamuoto]], joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: ''talosta'', ''kylästä''. |
||
Elatiivi on yksi [[suomen kieli|suomen kielen]] sisäpaikallissijoista [[inessiivi]]n eli sisäisen olosijan sekä [[illatiivi]]n eli sisäisen tulosijan ohella. Sen vastine ulkopaikallissijojen ryhmässä on ulkoinen erosija eli [[ablatiivi]]. Joissain suomen [[murre|murteissa]] esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli [[eksessiivi]]. |
Elatiivi on yksi [[suomen kieli|suomen kielen]] sisäpaikallissijoista [[inessiivi]]n eli sisäisen olosijan sekä [[illatiivi]]n eli sisäisen tulosijan ohella. Sen vastine ulkopaikallissijojen ryhmässä on ulkoinen erosija eli [[ablatiivi]]. Joissain suomen [[murre|murteissa]] esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli [[eksessiivi]]. |
||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
* Jukka Korpela: [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/paik.html Eikö saisi myydä asuntoa parvekkeella? Suomen kielen ns. paikallissijojen hyvästä käytöstä] 2002–2008. |
* Jukka Korpela: [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/paik.html Eikö saisi myydä asuntoa parvekkeella? Suomen kielen ns. paikallissijojen hyvästä käytöstä] 2002–2008. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Sijamuodot}} |
{{Sijamuodot}} |
||
{{Tynkä/Kieli}} |
{{Tynkä/Kieli}} |
||
Versio 11. heinäkuuta 2020 kello 15.03
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.[1]
Elatiivi on yksi suomen kielen sisäpaikallissijoista inessiivin eli sisäisen olosijan sekä illatiivin eli sisäisen tulosijan ohella. Sen vastine ulkopaikallissijojen ryhmässä on ulkoinen erosija eli ablatiivi. Joissain suomen murteissa esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli eksessiivi.
Elatiivi eri kielissä
Elatiivi on tyypillinen sija mm. uralilaisissa kielissä.
Suomi
Suomen kielessä elatiivin pääte on -sta/-stä.
Esimerkkejä:
- kissasta
- koirasta
- lehmästä
Monikossa lisätään i + viimeinen vokaali ja/tai konsonantti saattaa vaihtua tai hävitä:
- kiss/o-ista
- koir/-ista
- lehm/-istä
- keskus → keskuksista
Perusmerkitykseltään elatiivi on erosija, joka tarkoittaa konkreettisesti poistumista jonkin sisältä: talosta. Siitä on askel abstraktimpaan käyttöön: Havahduin mietteistäni. Suomessa usein jossakin kiinni olemista ilmaistaan sisäpaikallissijalla, joten on loogista, että otamme hatun päästä ja harjaamme pölyt vaatteistamme. Myös ulosmenoaukkoa ilmaistaan elatiivilla: Hyppäsimme ikkunasta. Puhe meni toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kuten monilla muillakin sijamuodoilla, myös elatiivilla on muitakin merkityksiä kuin perusmerkityksensä. Esimerkkejä:
- Alkuperä: Tein takin vanhasta mekostani. Itku pitkästä ilosta. Lehdet alkavat tyvestä. Hänestä tuli opettaja.
- Puuttuminen: Takista puuttuu nappi.
- Estäminen tai estyminen (liittyy useimmiten verbin infinitiiviin): Estin häntä lähtemästä. Varoitin häntä putoamasta.
- Syy, aihe: Miestä epäillään murhasta. Sydämeni pakahtuu surusta.
- Puhuminen, tietäminen, tunteminen: Hän puhui sinusta. Mistä sen tiedät? Iloitsen menestyksestäsi. Pidätkö vihreästä teestä?
- Kiinni pitäminen: Pidä minua kädestä. Ota kiinni kaiteesta.
- Mielipide: Minusta tuo on ruma. Omasta mielestäni onnistuin.
- Maksaminen: Myin vanhan autoni tuhannesta eurosta. Tässä satanen vaivoistasi.
- Aika: alkuviikosta, heti aamusta
- Muita: Hän on sekaisin päästään, tiukka arvostaan. Sovimme asiasta. Sali täyttyi ihmisistä. Housut repesivät takapuolesta.
Viro
Viron kielessä elatiivin pääte on -st.
Esimerkkejä:
- kassist 'kissasta'
- koerast 'koirasta'
- lehmast 'lehmästä'
Unkari
Unkarin kielessä elatiivin pääte on -ból/-ből. Käyttö vastaa useimmiten suomen elatiivia, joskus myös ablatiivia:
- paikka: házból 'talosta', Finnországból 'Suomesta'
- aika: vaskorszakból való 'rautakaudelta peräisin oleva'
- olotila: kigyógyult a betegségéből 'hän on parantunut taudistaan'
- tapa: teljes szívemből kívánom, hogy… 'toivon sydämestäni, että…'
- alkuperä: fából készült 'puusta tehty'
- syy: mi okból 'mistä syystä'
Aiheesta muualla
- Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan? Iso suomen kielioppi verkossa (VISK): § 1238. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
- Panu Mäkinen: Suomen kielioppi 1999–2004.
- Jukka Korpela: Eikö saisi myydä asuntoa parvekkeella? Suomen kielen ns. paikallissijojen hyvästä käytöstä 2002–2008.
Lähteet
- ↑ users.jyu.fi users.jyu.fi. Viitattu 11.7.2020.
abessiivi • ablatiivi • absolutiivi • adessiivi • adverbiaali • akkusatiivi • allatiivi • benefaktiivi • datiivi • delatiivi • distributiivi • eksessiivi • ekvatiivi • elatiivi • ergatiivi • essiivi • finaali • formaali • genetiivi • illatiivi • inessiivi • instruktiivi • instrumentaali • kausaali • kausatiivi • komitatiivi • komparatiivi • latiivi • lokatiivi • modaali • multiplikatiivi • nominatiivi • oppositiivi • partitiivi • prepositionaali • prolatiivi • separatiivi • situatiivi • sosiatiivi • sublatiivi • superessiivi • superlatiivi • temporaali • temporaalinen distributiivi • terminatiivi • translatiivi • vokatiivi