Ero sivun ”Palais Garnier” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p W
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
p W, f
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
Rivi 6: Rivi 6:
[[Kuva:Opera Garnier Grand Escalier.jpg|thumb|260px|Suuri porraskäytävä]]
[[Kuva:Opera Garnier Grand Escalier.jpg|thumb|260px|Suuri porraskäytävä]]


Opiskelumatkoiltaan [[Ateena]]sta ja [[Rooma]]sta palannut nuori arkkitehti [[Charles Garnier]] ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa ja päätti näyttää kykynsä osallistumalla uuden oopperatalon suunnittelukilpailuun, johon otti osaa 171 kilpailijaa. Viimeinen sana rakennuksen suunnittelijan valinnassa oli keisari [[Napoleon III]]:lla. Avoin ja kansainvälinen suunnittelukilpailu ''"keisarillisen musiikki ja -tanssiakatemian"'' rakentamisesta julkistettiin [[29. joulukuuta]] [[1860]]. [[Georges-Eugène Haussmann|Paroni Haussmannin]] ehdottama rakennuksen paikka oli vääristyneen vinoneliön muotoinen tila, jonka ympärille oli tuleva korkeita rakennuksia.
Opiskelumatkoiltaan [[Ateena]]sta ja [[Rooma]]sta palannut nuori arkkitehti [[Charles Garnier]] ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa ja päätti näyttää kykynsä osallistumalla uuden oopperatalon suunnittelukilpailuun, johon otti osaa 171 kilpailijaa. Viimeinen sana rakennuksen suunnittelijan valinnassa oli keisari [[Napoleon III:lla. Avoin ja kansainvälinen suunnittelukilpailu ''"keisarillisen musiikki ja -tanssiakatemian"'' rakentamisesta julkistettiin 29. joulukuuta 1860. [[Georges-Eugène Haussmann|Paroni Haussmannin]] ehdottama rakennuksen paikka oli vääristyneen vinoneliön muotoinen tila, jonka ympärille oli tuleva korkeita rakennuksia.


Ennakkosuosikkeina kilpailuun lähteneet [[Charles Rohault de Fleury]] ja [[Eugène Viollet-le-Duc|Eugène-Emmanuel Viollet-le-Duc]] putosivat jo ensimmäisellä kierroksella. Lopulta, [[30. toukokuuta]] [[1861#Toukokuu|1861]], paljon julkisuutta saaneen ja yleisöä sekä lehdistöä kiinnostaneen uuden oopperatalon suunnittelukilpailun voittajaksi julistettiin yksimielisesti Charles Garnier.
Ennakkosuosikkeina kilpailuun lähteneet [[Charles Rohault de Fleury]] ja [[Eugène Viollet-le-Duc|Eugène-Emmanuel Viollet-le-Duc]] putosivat jo ensimmäisellä kierroksella. Lopulta, 30. toukokuuta 1861, paljon julkisuutta saaneen ja yleisöä sekä lehdistöä kiinnostaneen uuden oopperatalon suunnittelukilpailun voittajaksi julistettiin yksimielisesti Charles Garnier.


Tunnettu tarina kertoo Viollet-le-Duciä kannattaneen [[Eugénie de Montijo|keisarinna Eugènie]]n kysyneen Garnier'ltä moittivaan sävyyn: ''"Mitä tyyliä tämä muka edustaa? Se ei ole kreikkalaista, ei [[Ludvig XV]]:n, eikä [[Ludvig XVI]]:n tyyliä!"'' Tähän arkkitehti vastasi työn edustavan ''"Napoleon III:n tyyliä"''.
Tunnettu tarina kertoo Viollet-le-Duciä kannattaneen [[Eugénie de Montijo|keisarinna Eugènie]]n kysyneen Garnier'ltä moittivaan sävyyn: ''"Mitä tyyliä tämä muka edustaa? Se ei ole kreikkalaista, ei [[Ludvig XV:n, eikä [[Ludvig XVI:n tyyliä!"'' Tähän arkkitehti vastasi työn edustavan ''"Napoleon III:n tyyliä"''.


Nykyään Palais Garnier'ssä esitetään pääasiassa [[baletti|baletteja]].
Nykyään Palais Garnier'ssä esitetään pääasiassa [[baletti|baletteja]].

Nykyinen versio 13. lokakuuta 2022 kello 22.23

Oopperan julkisivu

Palais Garnier, tunnettu myös Opéra Garnier'na tai Pariisin oopperana, on tunnettu oopperatalo Pariisin 9. kaupunginosassa, l'avenue de l'Opéran päässä. Taloa kutsuttiin pitkään nimellä l'opéra de Paris (Pariisin ooppera), mutta Opéra Bastille'n rakentamisen jälkeen 1989 se on kantanut arkkitehtinsa nimeä ja sitä käyttää esiintymistilanaan Pariisin oopperan baletti.[1]

Suuri porraskäytävä

Opiskelumatkoiltaan Ateenasta ja Roomasta palannut nuori arkkitehti Charles Garnier ei ollut vielä vakiinnuttanut asemaansa ja päätti näyttää kykynsä osallistumalla uuden oopperatalon suunnittelukilpailuun, johon otti osaa 171 kilpailijaa. Viimeinen sana rakennuksen suunnittelijan valinnassa oli keisari Napoleon III:lla. Avoin ja kansainvälinen suunnittelukilpailu "keisarillisen musiikki ja -tanssiakatemian" rakentamisesta julkistettiin 29. joulukuuta 1860. Paroni Haussmannin ehdottama rakennuksen paikka oli vääristyneen vinoneliön muotoinen tila, jonka ympärille oli tuleva korkeita rakennuksia.

Ennakkosuosikkeina kilpailuun lähteneet Charles Rohault de Fleury ja Eugène-Emmanuel Viollet-le-Duc putosivat jo ensimmäisellä kierroksella. Lopulta, 30. toukokuuta 1861, paljon julkisuutta saaneen ja yleisöä sekä lehdistöä kiinnostaneen uuden oopperatalon suunnittelukilpailun voittajaksi julistettiin yksimielisesti Charles Garnier.

Tunnettu tarina kertoo Viollet-le-Duciä kannattaneen keisarinna Eugènien kysyneen Garnier'ltä moittivaan sävyyn: "Mitä tyyliä tämä muka edustaa? Se ei ole kreikkalaista, ei Ludvig XV:n, eikä Ludvig XVI:n tyyliä!" Tähän arkkitehti vastasi työn edustavan "Napoleon III:n tyyliä".

Nykyään Palais Garnier'ssä esitetään pääasiassa baletteja.

  1. Opéra National de Paris - Palais Garnier Paris tourist office. Viitattu 20-07-2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

.