Palloaberraatio

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. elokuuta 2019 kello 23.28 käyttäjän 2001:14ba:21e3:fc00:8091:3769:feea:5d69 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yllä täydellinen linssi: valo taittuu yhteen polttopisteeseen. Alla linssi, jossa palloaberraatiota: keskellä valo taittuu kohti polttopistettä, mutta reunoille mentäessä valo taittuu ohi polttopisteestä.

Palloaberraatio eli pallopoikkeama on ilmiö, jossa valo heijastuu yksikerroksisessa linssissä kaarevien reunapintojen läpi ja taittuu eri tavalla kuin linssin keskiosan kautta kulkeva valo. Tällöin kaikki linssin läpi sen pääakselin suuntaisesti kulkeneet valonsäteet eivät kulje tarkalleen linssin polttopisteen kautta vaan sivuuttavat sen jonkin matkan päästä. Vastaava ilmiö esiintyy myös valon heijastuessa pallopeilistä. Palloaberraatio aiheuttaa reunakuvan sumenemista ja väärävärisyyttä sekä valon spektrin hajoamista, joka on haitallista varsinkin valokuvaamisessa.

Palloaberraatio esiintyy, kun linssin tai peilin pinta muodoltaan on pallopinnan osa. Peileissä se voidaan välttää tekemällä peili poikkileikkaukseltaan paraabelin muotoiseksi (peilipintana on paraboloidi) jolloin kaikki peilin akselin suuntaiset säteet kulkevat tarkalleen saman polttopisteen kautta. Sellaista peiliä sanotaan paraboliseksi peiliksi.

Linssien tapauksessa aberraatiota torjutaan joko käyttämällä profiililtaan paraabeliksi hiottua asfääristä linssiä tai lisäämällä objektiiviin toinen linssi.

Värivirheitä eli väriaberraatiota korjataan mm. akromaattisilla linsseillä.

Erittäin hintavissa ja kalleimmissa ja varsinkin tieteellisissä instrumenteissa käytetään kolminkertaista lasia ja näitä linssejä kutsutaan apokromaateiksi.

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.