Leväkukinta

Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Leväkukinta tarkoittaa yleensä loppukesäisin järvissä ja merissä tapahtuvaa planktonleväkasvuston runsasta kasvua. Suurin osa leväkukinnoista on syanobakteerien massaesiintymisiä, vaikka ne eivät ole leviä.

Suomen sisävesissä sinileväkukintoja muodostavat seuraavien sukujen lajit: Dolichospermum (Anabaena), Aphanizomenon Microcystis, Woronichinia Planktothrix ja Itämeressä Anabaena, Aphanizomenon ja Nodularia.^[1]

Lähteet

Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Viitteet

↑ Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko Järvinen: Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen, Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leväkukinta Wikimedia Commonsissa

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko Järvinen: Sinilevät, niiden aiheuttamat haitat, leväkukintojen runsauden arviointi ja sinilevien tunnistaminen, Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

Leväkukinta

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku