juveeli (6)
- (vanhentunut) hiottu jalokivi[1]
ruotsin juvel ’jalokivi’ < saksan Juwel ’jalokivi’ < muinaisranskan joel < latinan iocus ’leikki’[2]
- ↑ Nykysuomen sanakirja. hakusana juveeli. Porvoo: WSOY, 1951–1961.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 3, p. 1735. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1963.