kaasus
Suomi
Substantiivi
- (kielitiede, vanhentunut) kieliopillinen sija, sijamuoto
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑːsus/
- tavutus: kaa‧sus
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaasus | kaasukset |
| genetiivi | kaasuksen | kaasusten kaasuksien |
| partitiivi | kaasusta | kaasuksia |
| akkusatiivi | kaasus; kaasuksen |
kaasukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaasuksessa | kaasuksissa |
| elatiivi | kaasuksesta | kaasuksista |
| illatiivi | kaasukseen | kaasuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaasuksella | kaasuksilla |
| ablatiivi | kaasukselta | kaasuksilta |
| allatiivi | kaasukselle | kaasuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaasuksena | kaasuksina |
| translatiivi | kaasukseksi | kaasuksiksi |
| abessiivi | kaasuksetta | kaasuksitta |
| instruktiivi | – | kaasuksin |
| komitatiivi | – | kaasuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaasukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaasus- | |
Etymologia
Käännökset
- kts. sijamuoto
Aiheesta muualla
- kaasus Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
Substantiivi
kaasus (gen kaasuse, part kaasust)
Taivutus
Lähteet
- Eesti õigekeelsussõnaraamat : ÕS 2013 / toimetanud Tiiu Erelt ; koostanud Tiiu Erelt, Tiina Leemets, Sirje Mäearu, Maire Raadik ; Eesti Keele Instituut. Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2013.
- Verkkoversio: ÕS 2013
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39