Dagestan

Ihmisasutusta on Dagestanin alueella ollut jo kivikaudella. Alue on aikojen saatossa kuulunut moniin valtioihin kuten Alaniaan ja Persiaan sekä arabien, mongolien ja Venäjän valtakuntiin.^lähde?

Venäläiset tunkeutuivat alueelle ensimmäistä kertaa 1400-luvulla. Dagestan siirtyi vuosina 1804–1813 käydyn Venäjän-Persiansodan päätteeksi virallisesti Gulistanin rauhansopimuksen perusteella Persialta Venäjälle. Dagestanilaiset taistelivat kuitenkin pitkään tämän jälkeen yhdessä tšetšeenien kanssa venäläisiä valloittajia vastaan. Tällä Dagestanin puolustustaistelulla oli kolme merkittävää johtajaa: šeikki Ghāzī Muḥammad (1828–1832), Hamzat-Bey (1832–1834) ja Šamil (1834–1859). Šeikki Gazi Muhammed julisti pyhän sodan eli jihadin Venäjää vastaan 1800-luvun alussa. Venäjä sai Dagestanin haltuunsa vasta Šamilin antautumisen jälkeen vuonna 1859. Tämän jälkeen Dagestania piti hallussaan Venäjän keisarikunnan armeija. Kun Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä syttyi sota vuonna 1877, alkoivat kapinat uudelleen sekä Dagestanissa että Tšetšeniassa. Nämä kapinat kuitenkin kukistettiin – tosin vuoristoon jäi alueita, joille Venäjä ei pystynyt valtaansa ulottamaan.^lähde?

Venäjän vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan aikana Dagestanissa käytiin voimakkaita taisteluita. Dagestan julistautui 1919 Dagestanin emiraatiksi ja eronneeksi Venäjästä.^lähde?

Seuraavana vuonna Dagestanin emiraatti joutui kuitenkin Neuvostoliiton haltuun. Dagestanin emiraatin alueesta muodostettiin Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. tammikuuta 1921. Alueella sattui voimakas maanjäristys 14. toukokuuta 1970, mikä aiheutti tuhoja varsinkin pääkaupungissa.^[2]

Vuonna 1990 Dagestan julistautui suvereeniksi tasavallaksi vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Tällöin oli koko Venäjän alueella käynnissä alueiden suvereenisuusaalto. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Dagestanin tasavalta jäi Venäjän yhteyteen. Toisin kuin naapuritasavalta Tšetšenia, Dagestan ei ole halunnut erota Venäjästä, koska sen talous on tästä riippuvainen.^lähde?

Monista kansallisuuksista huolimatta Dagestan ei ole ajautunut laajaan sisällissotaan. Silti tasavallan kansallisuuksien välinen tasapaino on herkkä ja maan yhtenäisyys perustuu kansallisuuksien välisiin neuvotteluihin hallinnon virkojen jaosta.^[3] Maassa on ollut myös levottomuuksia.

Tasavallassa toimii monia aseistautuneita puolisotilaallisia ryhmiä. Toukokuussa 1998 sissit hyökkäsivät hallintorakennukseen pääkaupungissa. Radikaalit wahhabimuslimisissit julistivat kesällä 1999 Dagestanin itsenäiseksi islamilaiseksi tasavallaksi. Samalla sissit julistivat myös pyhän sodan eli jihadin venäläisiä vastaan. Dagestanin eri kansallisuuksilla on sisäisiä alueriitoja, varsinkin avaarien ja lakien välit ovat kireät. Maan länsiosassa asuvat noin 80 000 tšetšeeniä puolestaan halusivat liittyä itsenäistyneeseen Tšetšeniaan 1990-luvulla. Lisäksi maan eteläosassa ja Azerbaidžanissa asuvat lezgit tavoittelevat itsenäisyyttä.^lähde? Venäjän turvallisuusviranomaiset taistelivat näitä vastaan aina vuoteen 2017 asti.^[4]

Maantieteellisesti Dagestan voidaan jakaa viiteen osaan: Kaspianmeren rannikko ja soinen tasanko Terek ja Sulak -jokien välissä ovat alankoa, Terekin pohjoispuolinen alue kuuluu Nogaiaroon, maan eteläosaa hallitsevat korkeat Kaukasusvuoret, maan sisäosat ovat vuorista ylätasankoa, ja tämän ylätasangon ja rannikon alangon välillä on kumpuilevaa ylänköä. Dagestanin korkein vuori on Bazar-Dyuzi (4 480 m), joka sijaitsee Azerbaidžanin vastaisella rajalla.^lähde?

Alueella virtaa useita jokia, jotka saavat alkunsa Kaukasukselta ja laskevat Kaspianmereen. Näistä merkittävimmät ovat Terek, Sulak, Samur ja Ulluchauy sekä Kalmukian vastaisen rajan muodostava Kuma.^lähde?

Eniten metsiä on Kaukasusvuorten rinteillä ja niiden pohjoispuolella. Yleisimmät puulajit ovat tammi, pyökki, valkopyökki, koivu ja mänty.^lähde?

Ilmasto on keskimäärin lämmin ja kuiva, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee rannikon alankoalueella +1,4 ˚C ja -3 ˚C välillä. Vuoristoalueilla on kylmempää, siellä lämpötila vaihtelee -5 °C ja -11 °C välillä. Heinäkuun keskilämpötila koko maassa on +24 °C. Maan pohjoisosassa Nogaiarolla sataa keskimäärin 200–300 mm vuodessa. Kaukasuksella maan eteläosassa sademäärissä on suuria eroja. Runsassateisimmilla alueilla sataa keskimäärin 600–800 mm ja joillakin alueilla ei juuri ollenkaan.^lähde?

Dagestanin talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon sekä kemikaali-, koneenrakennus-, tekstiilinvalmistus-, elintarvike- ja metsäteollisuuteen. Öljyesiintymät sijaitsevat kapealla rannikkoalueella. Dagestanin maaperässä arvellaan lisäksi olevan 280 miljoonaa tonnia öljyä ja maakaasua, mutta niiden hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin epätasainen ja vuoristoinen maa. Maanviljely on keskittynyt vehnän ja hedelmien sekä viininviljelykseen. Karjatalous on keskittynyt naudanlihan, maidon, lampaanlihan ja -villan tuotantoon. 1990-luvun alussa Sulak-jokeen rakennettiin useita vesivoimaloita.^lähde?

Mahatškalasta on rautatieyhteydet pohjoiseen Astrahaniin ja Grozniin, sekä etelään Bakuun. Tasavallan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa myös tärkeä valtatie. Lentoyhteyksiä on suurimmissa kaupungeissa. Mahatškalan lentoasema on lentokentistä merkittävin.^lähde?

Eri etnisiä ryhmiä lasketaan olevan ainakin 40, mikä tekee Dagestanista Venäjän etnisesti monimuotoisimman federaatiosubjektin.^[4] Neuvostoaikana pienempiä etnisiä ryhmiä luettiin isompiin, kunnes ne oli yhdistelty kuudeksi kansallisuudeksi. Tästä huolimatta eri kansat säilyttivät kuitenkin identiteettinsä.^lähde?

Dagestanin alkuperäiskansat muodostavat noin 80 % maan väestöstä. Nämä Dagestanin alkuperäiskansat puhuvat yli 30 kieltä, mutta vain kuusi niistä on kirjakieliä. Ja pelkästään näissä kuudessa kielessä on yli 40 murretta.^lähde?

Dagestanin perustuslain mukaan alueen viralliset kielet ovat "venäjä ja Dagestanin kansojen kielet".^[5]

Etnisen ryhmän perässä oleva numero viittaa kartan Dagestanin etnisten ryhmien asuinalueet numerointiin. * Sisältyy muihin
** Muun muassa tšahureita (9), osseetteja, taatteja, ukrainalaisia, balkaareja ja tataareja

Dagestanin asukkaista suurin osa on islaminuskoisia. Uskonto saapui arabien myötävaikutuksesta 1000-luvulla. Neuvostoaikoina uskontoa pyrittiin suitsimaan, mutta Neuvostoliiton romahdettua islam on alkanut taas kukoistaamaan. Tasavallan alueella toimii kolmisen tuhatta moskeijaa ja islmilaista koulua. Mahatškalan suuri moskeija on Euroopan suurimpia.^[7] Suurin ryhmä, joka ei ole islaminuskoisia, on venäläiset. He ovat ortodoksikristittyjä.^lähde?

Vuonna 1931 perustettu Dagestanin valtionyliopisto on Mahatškalassa. Siellä toimivat myös Dagestanin teknillinen instituutti, Dagestanin valtion lääketieteellinen instituutti ja Dagestanin maatalousinstituutti sekä muita akatemioita ja instituutteja.^lähde?

Kunnallista itsehallintoa varten Dagestan on jaettu 41 piiriin, yhteen osa-alueeseen ja kymmeneen kaupunkipiirikuntaan.^lähde?

Suluissa hallinnollinen keskus.

Useat kaupungit ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Dagestanissa oli kaupunkilaisia 1,316 miljoonaa ja maaseutuväestöä 1,594 miljoonaa henkeä. Kaupungeista suurin on pääkaupunki Mahatškala (572 076 as., koko kaupunkipiirin 666 311 as., joka sisältää myös kahdeksan kaupunkimaista taajamaa ja maaseutuväestöä) Kaspianmeren rannikolla. Muita yli 30 000 asukkaan kaupunkeja ovat Hasavjurt (131 187 as.) maan länsiosassa, Derbent (119 200 as.) rannikolla, Kaspijsk (100 129 as.) rannikolla, Bujnaksk (62 623 as.) pääkaupungin lounaispuolella, Izberbaš (55 646 as.) ja Kizljar (48 984) Terekin varrella.^[1]

Dagestanin tasavallan parlamentissa eli kansankokouksessa on 90 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan siten, että yhdestä vaalipiiristä valitaan aina yksi edustaja.^[8] Kansankokous on Dagestanin korkein toimeenpaneva ja lakiasäätävä elin.^lähde?

Dagestanin tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 26. heinäkuuta 1994.^[9]

Perustuslain mukaan Dagestanin tasavallan korkeinta toimeenpanovaltaa käyttää valtioneuvosto, jonka jäsenissä on edustettuna 14 eri kansallisuutta. Valtioneuvostossa edustettuna olevat etniset ryhmät ovat agulit, avaarit, azerit, dargvat, kumykit, lakit, lezgit, rutulit, tabasaranit, taatit, tsahurit, tšetšeenit ja venäläiset. Valtioneuvoston edustajat valitsee Dagestanin perustuslakineuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Valtioneuvostoa johtaa valtioneuvoston päämies.^lähde?

Valtioneuvoston päämies oli Dagestanin korkein virka-asema vuoteen 2006 asti, jolloin se korkeimmaksi asemaksi tuli vastaperustettu presidentin virka. Pitkäaikaisena valtioneuvoston päämiehenä toimi Magomedali Magomedov vuosina 1987–2006. Dagestanin ensimmäisenä presidenttinä toimi Muhu Alijev, ja vuonna 2010 presidentiksi nimettiin Magomedsalam Magomedov, Magomedali Magomedovin poika.^[10] Vuonna 2021 tasavallan presidentiksi nimitettiin Sergei Melikov.^[11]

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dagestan Wikimedia Commonsissa

• Dagestan BBC Country Profile