Smolenskin alue

Venäjän federaation hallinnollinen alue

Smolenskin alue (ven. Смол́енская о́бласть, Smolenskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjän länsirajalla Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Tverin alueeseen, koillisessa Moskovan alueeseen, idässä Kalugan alueeseen, kaakossa Brjanskin alueeseen, lounaassa ja lännessä Valko-Venäjän Mahiljoun ja Vitsebskin alueeseen ja sekä luoteessa Pihkovan alueseen.[4][5][6] Smolenskin alue kattaa 49 800 km². Tämä vastaa noin 0,3 % koko Venäjän pinta-alasta.[7]

Smolenskin alue
Смоленская область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Smolenskin alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Smolenskin alueen sijainti Venäjän federaatiossa

Koordinaatit: 54.78°N, 32.05°E

Valtio Venäjä Venäjä
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Smolensk
 – suurin kaupunki Smolensk (326 861 as.)[1]
 – kuvernööri Aleksei Ostrovski
Pinta-ala 49 800 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 985 537
 – väestötiheys 19,8 as./km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 149 091,4 milj. RUB[2]
(eli 0,40 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 151 279 RUB,
noin 3 706 EUR[3] (eli 58 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Symbolit
 – lippu Smolenskin alueen lippu
 – vaakuna Smolenskin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 67
 – ISO 3166 RU-SMO
admin-smolensk.ru

Historia

muokkaa

Smolensk mainitaan ensi kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 865. Smolensk ympäristöineen muodosti itsenäisen ruhtinaskunnan 1100-luvulta lähtien aina vuoteen 1403 asti, jolloin Liettua valtasi sen. Venäjä valtasi alueen 1514 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1611, jolloin alue liitettiin Puolaan. Venäjä valtasi alueen uudelleen 1654. Toisessa maailmansodassa alue oli Saksan miehittämä 1941–1944.

Maantiede ja ilmasto

muokkaa

Smolenskin alue kuuluu osaltaan Valdain ylänköön ja on keskeistä Länsi-Venäjän vedenjakaja-aluetta. 60 % Smolenskin alueesta kuuluu Mustaanmereen laskevan Dneprin vesistöön, joka joki ja kaksi sen keskeistä sivuhaaraa (Sož ja Desna) saa alkunsa alueelta. Toisaalta noin 25 % pinta-alasta kuuluu Smolenskin alueen luoteisosan kautta Itämereen laskevan Väinäjoen vesistöön.[7] Kolmanneksi alueen itäosa on Kaspianmerelle johtavan valtavirta Volgan vesistöä. Esimerkiksi Tverin alueen Zubtsovissa Volgaan liittyvän Vazuza-joen tekoallas peittää osia Smolenskin alueen koillisosista. Etelämpänä virtaava Ugra-joki on puolestaan yksi keskeisiä Volgan Oka-sivujoen haaroja.[4][5][6]

Ilmasto on kohtalaisen mantereinen: kesät ovat melko lämpimiä (Smolenskin heinäkuun keskilämpötila 17–18 °C) ja talvet kylmiä (tammikuun keskilämpötila −8,5 °C). Keskimääräinen sademäärä on 530–630 mm vuodessa. [7]

Väestö

muokkaa

Smolenskin alueen asukasluvun arvioitiin olevan vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 985 4831, josta 72,7 % (eli 716 299) oli kaupunkilaisia (kaupunkien ja kaupunkimaisten taajamien asukkaita) ja 27,3 % (269 238) maaseudun asukkaita.[1] Alueen väestö oli vähentynyt noin 5 % vuoden 2005 alkuun verrattuna – tuolloin asukkaita oli ollut 1 019 000.[8]

Uskonto

muokkaa

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Pihkovan alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti:[9][10][11]

  • 19 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
  • 45 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei käytännössä tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 13 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 7 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
  • 3 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • 2 % vanhauskoisia,
  • 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
  • < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
  • < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
  • monia katolisia ja
  • 1 % jotain muita.

Smolenskin alueella Moskovan patriarkan alaiseen ortodoksisen kirkkoon kertoi kuuluvansa selvästi harvempi kuin Venäjällä keskimääräin (41 %). Toisaalta jumalaan tai muuhun ylempään voimaan uskovia, mutta uskontoa harjoittamattomia oli alueella selvästi maan keskimääräistä tasoa (25 %) enemmän.

Hallinto ja suurimmat kaupungit

muokkaa
 
Smolenskin alueen hallinnollinen jako.
 
Venäjän presidentti Medvedev ja Smolenskin alueen kuvernööri keskustelemassa.

Smolenskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Smolensk. Hallinnollisesti alue on jaettu 25 piiriin ja kahteen kaupunkialueeseen (Smolensk ja Desnogorsk).[7] Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma.

Smolenskin alueella on yhteensä yksitoista yli 10 000 asukkaan kaupunkia tai kaupunkityyppistä taajamaa. Näiden asukasluku selviää oheisesta taulukosta. Alueella on lisäksi viisi pienempää kaupunkia. Näiden kaikkien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta. Kartassa hallinnollisesti suoraan Smolenskin alueen alaisuudessa olevat kaupungit on esitetty vahvennettuna; muut taajamat ovat piirihallinnon alaisia:[12]

Kaupunki tai
kaupunkityyppinen
taajama
Venäläinen nimi,
kyrillinen
Väkiluku
2010
Kunnallispiiri
Smolensk Смоле́нск 326 863 Smolenskin
kaupunkipiiri
Vjazma Вя́зьма 57 103 Vjazman piiri
Roslavl Ро́славль 54 898 Roslavlin piiri
Jartsevo Я́рцево 47 853 Jartsevon piiri
Safonovo Сафо́ново 46 116 Safonovon piiri
Gagarin Гага́рин 31 721 Gagarinin piiri
Desnogorsk Десного́рск 29 677 Desnogorskin
kaupunkipiiri
Verhnedneprovski
kaupunkityyppinen taajama
Верхнеднепровский 12 969 Dorogobužin piiri
Dorogobuž Дорогобу́ж 10 720 Dorogobužin piiri
Jelnja Е́льня 10 095 Jelnjan piiri
Rudnja Ру́дня 10 029 Rudnjan piiri

Lähde vuoden 2010 väkiluvulle:[12]

Talous

muokkaa
 
Smolenskin rautatieasema.
 
Smolenskin ydinvoimala Desnogorskissa.

Smolenskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 149,1 miljardin ruplan osuuden eli 0,4 prosenttia koko Venäjän bruttokansantuotteesta.[2] Jokaisen alueen asukkaan osuus BKT:stä oli keskimäärin 151 300 ruplaa eli noin 3 706 euroa tuona vuonna.[3] Tämä oli 58 % Venäjän keskiarvosta (261,8 ruplaa eli 6 413 euroa henkeä kohti vuodessa).

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi on kivihiilen ja turpeen tuotantoa. Maatalous tuottaa viljaa, pellavaa, perunoita ja vihanneksia sekä lihaa ja maitoa.

Alueelta on rautatieyhteys Valko-Venäjälle ja Moskovaan.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. XLSX-taulukko) 2012. Moskova: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), GKS, ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  2. a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998–2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (XLS) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT) 12.4.2012. Moskova: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), GKS, ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  3. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2010. European Central Bank. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  4. a b Falk: Russia-Ukraine-Belarus (Falk: Länderkarte Russland-Ukraine-Belarus). 1:2 000 000 & 1:10 000 000. Falk Verlag, 73751 Ostfildem, www.falk.de, 2007 (?). ISBN 3-8279-1864-2. (englanniksi, saksaksi)
  5. a b Макаревич, Е. Л. (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  6. a b Автомобильная карта ”Смоленск + Смоленская область” (Avtomobilnaja karta ”Smolensk + Smolenskaja oblast”) 1:19 000 & 1:520 000. RUZ Ko, et al, 2010. ISBN 978-5-89485-085-1. (venäjäksi)
  7. a b c d Geographical position and climate (Smolenskin alueen maantieteestä ja ilmastosta) Administration of the Smolensk Region. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 30.11.2010. (englanniksi)
  8. Demographic indexes – Population (Smolenskin alueen väestöstä) Administration of the Smolensk Region. Arkistoitu 18.12.2010. Viitattu 30.11.2010. (englanniksi)
  9. Geografija Vybor Duha 27.8.2012. Kommersant. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  10. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (PDF) (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Smolenskin alueen yhteenveto sivulla 215, yhteensä 240 sivua (84,1 MB)) 21.12.2012. Sreda. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  11. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (56 900 henkilölle tehdyn Venäjän laajan uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 18.12.2012. Sreda. Viitattu 1.2.2013. (venäjäksi)
  12. a b Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (PDF) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto ISBN 978-5-902339-98-4) 2011. Moskova: Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), GKS, ИИЦ «Статистика России». Viitattu 11.3.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa