3. maaliskuuta

• suomalainen kalenteri: Kauko
• suomenruotsalainen kalenteri: Torbjörn
• ortodoksinen kalenteri: Otto, Kleo, Pasi
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Gávgu
• vanhemmissa kalentereissa: Ariana, Cunigunda, Gunborg, Johanna, Josaphat, Kaukomieli, Kunigunda

• 1431 – Eugenius IV paaviksi.
• 1845 – Florida hyväksyttiin Yhdysvaltain 27:nneksi osavaltioksi.
• 1857 – Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat toisen oopiumisodan Kiinalle.
• 1861 – Aleksanteri II allekirjoitti vapautusmanifestin, jolla yli 23 miljoonaa maaorjaa vapautui.
• 1875 – Ensimmäinen jääkiekon halliottelu pidettiin Montrealissa, Kanadassa.
• 1878 – Bulgaria saavutti uudelleen itsenäisyyden ottomaanien vallasta.
• 1899 – Matti Kurikka paljasti lehtikirjoituksessaan Suurena adressina myöhemmin tunnetun vastalausehankkeen Helmikuun manifestia vastaan.
• 1900 – Kaivoslakko Saksassa päättyi.
• 1905 – Venäjän keisari Nikolai II suostui vaaleilla valittavan kansanedustuslaitoksen, duuman, perustamiseen.
• 1910 – Rockefeller-säätiö: John D. Rockefeller, Jr. ilmoitti luopuvansa liiketoimiensa johtamisesta, jotta hän voisi omistautua täysipäiväisesti hyväntekeväisyydelle.
• 1915 – Nasan edeltäjä NACA perustettiin.
• 1918 – Ensimmäinen maailmansota: Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta sekä Venäjä allekirjoittivat sodan itärintamalla päättäneen Brest-Litovskin rauhansopimuksen, jossa Venäjän oli hyväksyttävä muun muassa Suomen ja Baltian maiden alueiden irtautuminen.
• 1923 – Aikakauslehti Time julkaistiin ensimmäisen kerran.
• 1931 – Yhdysvallat hyväksyi virallisesti The Star-Spangled Bannerin kansallislaulukseen.
• 1933 – Mount Rushmoren muistomerkki (kallioon hakatut neljän Yhdysvaltain presidentin muotokuvat) vihittiin.
• 1940 – Norrskensflamman-lehden kirjapainoon Luulajassa tehdyssä pommi-iskussa kuoli viisi ihmistä.
• 1945 – Toinen maailmansota: satoja siviilejä kuoli Haagissa, Alankomaissa Britannian kuninkaallisten ilmavoimien pommitettua erehdyksessä kaupungin siviilialueita.
• 1945 – Toinen maailmansota: taistelut Manilassa päättyivät.
• 1946 – Korson Helluntaiseurakunta perustettiin.
• 1955 – Elvis Presley esiintyi ensimmäisen kerran televisiossa.
• 1958 – Nuri as-Saidista tuli Irakin pääministeri jo 14. kerran.
• 1958 – Suomen jääkiekkomaajoukkue kärsi kaikkien aikojen suurinumeroisimman tappionsa hävittyään Kanadan jääkiekkomaajoukkueelle 24–0.
• 1961 – Hassan II Marokon kuninkaaksi.
• 1969 – Apollo-ohjelma: Nasa laukaisi Apollo 9:n testatakseen kuumoduulia.
• 1969 – Sirhan Sirhan tunnusti Los Angelesissa pidetyssä oikeudenistunnossa surmanneensa Yhdysvaltain presidenttiehdokkaan Robert F. Kennedyn.
• 1971 – Kolmas Intian–Pakistanin sota alkoi Intian virallisella sekaantumisella Bangladeshin itsenäisyyssotaan tukemalla Mukti Bahinia.
• 1974 – Ilmailu: turkkilainen DC-10 syöksyi Ermenonvilleen Pariisin lähellä. Kaikki koneessa olleet 346 ihmistä saivat surmansa.
• 1974 – Katoliset ja luterilaiset kirkkokuntien edustajat pääsivät yhteisymmärrykseen lopullisesta sopimuksesta yhteisestä ehtoollisesta, mikä merkitsi ensimmäistä yhteistä sopimusta näiden uskontokuntien välillä sitten uskonpuhdistuksen.
• 1978 – Charles Chaplinin jäännökset varastettiin Cosier-sur-Veveysta Sveitsissä, mutta saatiin takaisin 11 viikon kuluttua Genevenjärven läheltä.
• 1989 – Jammu Siltavuori houkutteli autoonsa kaksi pikkutyttöä Myllypurossa Helsingissä ja murhasi heidät.
• 1991 – Amatöörikuvaaja tallensi videonauhalle Rodney Kingin pahoinpitelyn.
• 1995 – YK:n rauhanturvaoperaatio päättyi Somaliassa.
• 1999 – Bertrand Piccard ja Brian Jones lähtivät menestyksekkäälle matkalleen purjehtimaan keskeytyksettä maailman ympäri kuumailmapallossa ilman välilaskuja.
• 2002 – Sveitsiläiset hyväksyivät täpärästi äänestyksessä maansa liittymisen YK:hon.

• 1455 – Juhana II (João II), Portugalin kuningas (k. 1495)
• 1520 – Matthias Flacius, luterilainen teologi ja uskonpuhdistaja (k. 1575)
• 1756 – William Godwin, englantilainen toimittaja, kirjailija ja poliittinen filosofi (k. 1836)
• 1823 – Gyula Andrássy, unkarilainen kreivi ja valtiomies, pääministeri 1867–1871 (k. 1890)
• 1839 – Jamsetji Tata, intialainen liikemies (k. 1904)
• 1845 – Georg Cantor, saksalainen matemaatikko (joukko-opin luoja) (k. 1918)
• 1846 – Nils Durchman, suomalainen piirilääkäri ja Duodecim-seuran perustajajäsen (k. 1925)
• 1847 – Alexander Graham Bell, skotlantilainen keksijä (puhelimen patentoija ja tunnetuksi tekijä) (k. 1922)
• 1863 – Arthur Machen, walesilainen kirjailija (k. 1947)
• 1892 – George Paget Thomson, vuoden 1937 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (k. 1975)
• 1895 – Ragnar Frisch, vuoden 1969 (ensimmäisen) nk. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut norjalainen ekonomisti (k. 1973)
• 1898 – Saara Ranin, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1992)
• 1911 – Harlean Carpenter (”Jean Harlow”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Platinapommi) (k. 1937)
• 1914 – Asger Jorn, tanskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 1973)
• 1918 – Arthur Kornberg, vuoden 1959 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2007)
• 1919 – Rolf Winqvist, suomalainen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari (k. 1944)
• 1920 – James Doohan, kanadalainen näyttelijä (Star Trekin konemestari ”Scotty”) (k. 2005)
• 1920 – Ronald Searle, brittiläinen sarjakuvataiteilija (k. 2011)
• 1922 – Nándor Hidegkuti, unkarilainen jalkapalloilija (k. 2002)
• 1924 – Rosa Schärer (”Lys Assia”), sveitsiläinen laulajatar (ensimmäinen euroviisuvoittaja vuonna 1956 kappaleella "Refrain") (k. 2018)
• 1930 – Ion Iliescu, Romanian presidentti
• 1945 – Arléta, kreikkalainen muusikko, kirjailija ja kuvittaja (k. 2017)
• 1946 – Helena Kalmi, suomalainen rehtori ja oppikirjojen tekijä (k. 2007)
• 1947 – Óscar Tabárez, uruguaylainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 1950 – Tim Kazurinsky, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1953 – Arthur Antunes Coimbra (”Zico”), brasilialainen jalkapalloilija
• 1953 – Robyn Hitchcock, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä
• 1956 – Zbigniew Boniek (”Zibi”), puolalainen jalkapalloilija
• 1961 – Jouko Klemettilä, suomalainen näyttelijä
• 1961 – Fatima Whitbread, englantilainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
• 1962 – Jackie Joyner-Kersee, yhdysvaltalainen seitsenottelija (olympiavoittaja)
• 1966 – Timo Tolkki, suomalainen kitaristi (”Stratovarius”)
• 1966 – Anu Sinisalo, suomalainen näyttelijä
• 1968 – Brian Leetch, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
• 1970 – Julie Bowen, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
• 1970 – John Carter Cash, yhdysvaltalainen countrylaulaja, lauluntekijä ja musiikkituottaja
• 1970 – Lisa Robin Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1974 – David Faustino, yhdysvaltalainen näyttelijä (Pulmusten ”Bud Bundy”)
• 1975 – Petri Neittaanmäki, suomalainen kansanedustaja
• 1977 – Ronan Keating, irlantilainen pop-laulaja (”Boyzone”)
• 1981 – Julius Malema, eteläafrikkalainen poliitikko
• 1982 – Jessica Biel, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1984 – Sofia Stenman (”Sofia Sida”), suomalainen laulaja
• 1986 – Mehmet Topal, turkkilainen jalkapalloilija
• 1989 – Shuichi Gonda, japanilainen jalkapalloilija
• 1991 – Víctor Elías, espanjalainen näyttelijä (Serranon perhe)
• 1993 – Antonio Rüdiger, saksalainen jalkapalloilija
• 1994 – Hanne Verbruggen, belgialainen laulaja (K3)^[1]
• 1997 – Camila Cabello, amerikankuubalainen laulaja

• 1111 – Taranton Bohemund, Antiokian ruhtinas (s. 1058)
• 1605 – Klemens VIII, paavi (s. 1536)
• 1703 – Robert Hooke, englantilainen tiedemies (kokeellisen tutkimuksen edistäjä, keksi termin ”solu”, cell) (s. 1635)
• 1706 – Johann Pachelbel, saksalainen barokkiaikakauden säveltäjä (s. 1653)
• 1707 – Aurangzeb, Intian suurmogulihallitsija (s. 1618)
• 1768 – Nicola Porpora, italialainen säveltäjä (s. 1686)
• 1855 – Robert Mills, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1781)
• 1956 – Edwin Lydén, suomalainen taidemaalari ja taidearvostelija (s. 1879)
• 1958 – Wilhelm Zaisser, Itä-Saksan valtion turvallisuuspalvelu Stasin päällikkö (s. 1893)
• 1970 – Albin Kaasinen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1892)
• 1975 – Edward H. Griffith, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1894)
• 1982 – Georges Perec, ranskalainen kirjailija ja elokuvantekijä (Elämä Käyttöohje) (s. 1936)
• 1983 – Arthur Koestler, unkarilaissyntyinen journalisti, kirjailija, historioitsija ja tiedemies (s. 1905)
• 1983 – Georges Remi (”Hergé”), belgialainen sarjakuvataiteilija (Tintti) (s. 1907)
• 1985 – Iosif Šklovski, venäläinen tähtitieteilijä (s. 1916)
• 1987 – David Daniel Kaminski (”Danny Kaye”), yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja koomikko (s. 1911)
• 1992 – Saara Ranin, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1898)
• 1996 – Marguerite Duras ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (Rakastaja) (s. 1914)
• 1999 – Gerhard Herzberg, vuoden 1971 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalaissyntyinen kemisti (s. 1904)
• 2000 – Sandra Schmirler, kanadalainen curling-pelaaja (olympiavoittaja) (s. 1963)
• 2001 – Maija Isola, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1927)
• 2003 – Goffredo Petrassi, italialainen säveltäjä (s. 1904)
• 2005 – Rinus Michels, alankomaalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja (s. 1928)
• 2009 – Åke Lindman, suomalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä (s. 1928)
• 2010 – Keith Alexander, englantilainen jalkapallovalmentaja ja jalkapalloilija (s. 1956)
• 2010 – Michael Foot, brittiläinen poliitikko (s. 1913)
• 2011 – Aldo Clementi, italialainen säveltäjä (s. 1925)
• 2012 – Steve Bridges, yhdysvaltalainen koomikko ja imitaattori (s. 1963)
• 2012 – Henryk Grabowski, puolalainen pituushyppääjä (s. 1929)
• 2012 – Frank Marocco, yhdysvaltalainen harmonikkataiteilija (s. 1931)
• 2012 – Ralph McQuarrie, yhdysvaltalainen kuvittaja ja taiteilija (s. 1929)
• 2012 – Ronnie Montrose, yhdysvaltalainen kitaristi (s. 1947)
• 2012 – Kason Sugioka, japanilainen kalligrafi (s. 1913)
• 2014 – Robert Ashley, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1930)
• 2014 – Kari Lehtinen, suomalainen basisti (s. 1945)
• 2014 – Simo Salminen, suomalainen jazztrumpetisti (s. 1956)
• 2014 – Aino-Maija Tikkanen, suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija (s. 1927)
• 2015 – Matti Kastu, suomalainen oopperalaulaja (s. 1943)
• 2016 – Berta Cáceres, hondurasilainen kansalaisaktivisti ja henkirikoksen uhri (s. 1973)
• 2016 – Reino Laitasalo, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (s. 1929)
• 2016 – Erkki Rautanen, suomalainen kartanlukija ja autokauppias (s. 1933)
• 2016 – Sarah Tait, australialainen kilpasoutaja ja olympiamitalisti (s. 1983)
• 2017 – Raymond Kopa, ranskalainen jalkapalloilija (s. 1931)
• 2017 – René Préval, Haitin presidentti 1996–2001 ja 2006–2011 (s. 1943)
• 2018 – Roger Bannister, brittiläinen keskimatkojen juoksija ja neurologi (s. 1929)
• 2018 – Sabit Hadžić, bosnialaishertsegovinalainen koripallovalmentaja ja jugoslavialainen koripallon olympiamitalisti (s. 1957)
• 2018 – David Ogden Stiers, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1942)
• 2019 – Jouko Färd, suomalainen toimittaja, urheiluselostaja ja opettaja (s. 1944)
• 2020 – David Wise, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja (s. 1955)
• 2020 – CopyCat (kissa), ensimmäinen kloonattu lemmikkieläin (s. 2001)
• 2021 – Sérgio Eduardo Castriani, brasilialainen roomalaiskatolinen arkkipiispa (s. 1954)
• 2021 – Peter Curman, ruotsalainen runoilija, kriitikko ja kääntäjä (s. 1941)
• 2021 – József Gurovits, unkarilainen ratameloja ja olympiamitalisti (s. 1928)
• 2022 – Pavlo Li, ukrainalainen näyttelijä ja televisiojuontaja (s. 1988)
• 2022 – Bruno Saul, virolainen kommunistipoliitikko, Neuvosto-Viron ministerineuvoston puheenjohtaja 1984–1988 (s. 1932)
• 2022 – Leo Suni, venäläinen historiantutkija ja professori (s. 1932)
• 2022 – Carl Öhman, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1930)
• 2023 – Maikki Harjanne, suomalainen lastenkirjailija ja kääntäjä (s. 1944)
• 2023 – Kenzaburō Ōe, vuoden 1994 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija (s. 1935)

Katso myös: kalenteri ~ 2. maaliskuuta, 4. maaliskuuta