Japanin perustuslaki

Japanin valtiota määrittävä perustuslaki vuodelta 1947

Japanin perustuslaki on vuodelta 1947. Sen mukaan maassa vallitsee parlamentaarinen järjestelmä. Perustuslain tunnetuin kohta on sen yhdeksäs artikla, joka määrittelee, että Japani ei koskaan julista sotaa, ja siten maassa ei voi olla myöskään sotavoimia.

Alkuperäinen Japanin perustuslaki vuodelta 1947.

Perustuslain osat ovat:

  • 1–8 artikla määrittelevät keisarin aseman. Hän on Japanin kansakunnan ja sen kansan yhtenäisyyden symboli ja nimittää parlamentin määräämän ehdokkaan pääministeriksi ja hallituksen määräämän korkeimman oikeuden presidentin. Keisarin valtaoikeudet on rajattu perustuslain nimeämiin, eikä hänellä ole valtaa hallitukseen.
  • 9 artikla kieltää sodan ja asevoimien ylläpidon.
  • 10–40 artikla määräävät kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet
  • 41–64 määräävät parlamentista
  • 65–75 artikla määräävät hallituksesta
  • 76–82 tuomiovallasta
  • 83–91 valtiontaloudesta
  • 92–95 paikallishallinnosta
  • 96 artikla määrää perustuslain lisäyksistä
  • 97–99 artikla nimeävät perustuslain valtion korkeimmaksi laiksi
  • 100–103 artikla määräävät perustuslain voimaantulosta

Perustuslaki laadittiin toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneiden miehittäessä Japania. Sen tarkoitus oli korvata aikaisempi keisarivalta liberaalilla demokratialla.

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.