Velosiped (tuli francijan kelespäi, franc.: vélocipède-sana om saudud latin.: vēlōx «pigai»- i pes «jaug»-vaihišpäi), vai Velokezr, om likkuim (vai sportazeg) kezroil, vedase ristitun lihasiden vägel jaugsuksiden kal't vai käzibibuil (harvoin lujas).

Mägivelosipedad (Mauntinbaikad)
Velosipedan znam

Kaks'kezraižed velosipedad oma levitadud kaikiš enamba, om konstrukcijoid koumenke (tricikl) da sen enamba kezroidenke, mugažo ühtenke kezranke (unicikl). Kävutaškatihe likkuimeks edel motorizuidud kundaližen transportan šingotest, nügüd'aigan jäb levitadud transportaks eländpunktoiš, lidnaglomeracijoiš i peniš maiš. Pandas elektrolikutint levitamha velosipedan kävutandan tahondad.

Velosipedan kävutand om ajelend velosipedal. Velosipedistad ajeltas velosipedoil.

Istorii

vajehta

Saudihe erazvuiččid velosipedid 19. voz'sadan augotišespäi. Meiden päividen likkuimiden pojav ezmäine velosiped oli sätud anglijalaižel Džon Kemp Starli-melestegijal vl 1884, pästtihe sidä tegimištol vspäi 1885 Rover-nimenke («kalaidai»). Edeližiden velosipediden erineden, Roveran čep'ajaim oli tagakezrale, kezroiden suruz oli ühtejitte, vedai ištui kezroiden keskes. Mugoman čep'ajaimen tagut 19. voz'sadan lopuspäi lugetas oiktaks sadas velosipedan ištmele rachal huras polespäi, kumaiten oiktan jaugan. Muga om heboraccastuses-ki šuiguiden vähän procentan tagut.

Ezmäine penenii velosiped om tehtud vl 1878, alüminijasižel ramal 1890-nzil vozil, venujanke vedajanke (ligerad, rikambent) vl 1895. Velosiped kändihe massižeks likkuimeks, erased ezmäižed avtokompanijad zavottihe tehmišt velosipedoiden pästandaspäi (Rover, Škoda, Opel'). Teiden ladun paremboičend pigustoiti avtoiden levigandust.

Klassifikacii

vajehta

Toižendad kävutandan mödhe: lapsenvelosiped (sidä kesken suksita), sportvelosiped, voibuižvelosiped.

Teiden mödhe: järgeližiden teiden täht, manten täht, mägivelosiped, gibridine (manten i mägen täht keskes), fetbaik, turistine, BMX, velotrialan täht, velotrekan täht.

Konstrukcii

vajehta

Palad: pal'cakahad vai monolitižed kezrad (šinoidenke vai ei, suugidenke päl tobjimalaz), ram jaugsuksidenke i čepinke, rul' ezihangoiženke, sadul, azotimed, čep'ajaimed, lamp, kuvastimed, kelloine, bagažsija.

Homaičendad

vajehta