Tämä on lupaava artikkeli.

Blink-182

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Blink-182
Blink-182 vuonna 2023. Vasemmalta oikealle: Travis Barker, Tom DeLonge ja Mark Hoppus.
Blink-182 vuonna 2023. Vasemmalta oikealle: Travis Barker, Tom DeLonge ja Mark Hoppus.
Tiedot
Toiminnassa 1992–2005, 2009–
Tyylilaji pop-punk,[1][2][3] punk rock,[4][5] skate punk[6], alternative rock
Kotipaikka Poway, Kalifornia, Yhdysvallat
Laulukieli englanti
Jäsenet

Mark Hoppusbasso, laulu
Travis Barkerrummut
Tom DeLongekitara, laulu

Entiset jäsenet

Scott Raynorrummut (1992–1998)
Matt Skiba, laulu, kitara (2015–2022)

Levy-yhtiö

Columbia
Geffen, 2003–2005
MCA, 1996–2001
Grilled Cheese, 1994
Filter, 1993

Aiheesta muualla
Kotisivut

Blink-182 (aiemmin pelkkä Blink) on yhdysvaltalainen, vuonna 1992 perustettu punk rock -yhtye. Blink-182 oli yksi pop-punkia 1990-luvulla valtavirtaan nostaneista yhtyeistä. Se on tullut tunnetuksi niin härskeistä, lähinnä vessahuumoriin liittyvistä kappaleista kuin myös vakavimmista, esimerkiksi nuorten masennusta käsittelevistä kappaleistaan.

Blink-182 perustettiin alun perin vuonna 1992. Yhtye jäi määrittelemättömän pitkälle tauolle vuonna 2004, mutta palasi jälleen yhteen vuonna 2009. Blink-182 on tähän mennessä julkaissut kuusi studioalbumia, yhden kokoelma, sekä liven albumin. Yhtye on myynyt yli 35 miljoonaa albumia maailmanlaajuisesti.[7]

Ensimmäiset vuodet ja läpimurto (1992–1997)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blink-182 esiintymässä Soul Kitchenissä El Cajonissa vuonna 1993.

Blink-182 perustettiin vuonna 1992 San Diegossa, kun yhtyeen entinen laulaja-kitaristi Tom DeLonge tapasi kaupunkiin hiljattain muuttaneen basisti-laulaja Mark Hoppusin. Kaksikko päätti kutsua yhtyeensä rumpaliksi DeLongen koulukaveri Scott Raynorin. Yhtye kutsui itseään alun perin nimellä ”Blink”, mutta lisäsi vuonna 1994 nimen perään liitteen ”-182”, kun samanniminen irlantilainen yhtye uhkasi haastaa heidät oikeuteen.[8][9]

Ennen nousuaan valtavirtaan Blink esiintyi useilla festivaaleilla ja klubeilla sekä teki useita omakustanneäänitteitä. Yhtyeen ensimmäinen EP, Flyswatter, julkaistiin jo vuonna 1992. EP oli äänitetty Raynorin omistamalla boombox-soittimella, minkä takia kappaleiden äänenlaatu oli erittäin heikko. Blink julkaisi toisen, noin 1 000 kasetin verran myydyn demonsa Buddha myöhemmin samana vuonna Cargo Filter Records -nimisen levy-yhtiön kautta. Ensimmäisen studioalbuminsa Cheshire Cat Blink julkaisi alkuvuodesta 1994 Grilled Cheese Records -levy-yhtiön kautta. Albumi sisälsi useita alun perin Buddhalla julkaistuja, uudelleenäänitettyjä kappaleita.[8][9]

1990-luvulla punk-musiikki nousi melko yllättäen valtavirran musiikiksi, minkä ansiosta Blink-182 sai levytyssopimuksen suuren MCA Records -levy-yhtiön kanssa. 1990-luvun puolivälin jälkeen yhtyeen suosio nousi nopeasti sen keikkailtua yhdessä muun muassa Pennywisen ja NOFX:n kanssa. Lisäksi Blink osallistui vuosina 1996 ja 1997 Warped Tour -kiertueeseen, joka oli tuolloin Yhdysvaltain suurin punk-yhtyeiden yhteinen kiertue.[8][9]

Lopullisen läpimurtonsa Blink-182 teki vuonna 1997, kun se julkaisi toisen studioalbuminsa Dude Ranch. Albumi myi pelkästään Yhdysvalloissa platinaa. Sen kappaleista erityisesti singleinäkin julkaistut ”Josie” ja ”Dammit (Growing Up)” nousivat hiteiksi. Seuraavana vuonna yhtyeen alkoholiongelmista kärsinyt rumpali Scott Raynor joko erotettiin tai tämä erosi vapaaehtoisesti yhtyeestä kesken sen Yhdysvaltain kiertueen. Raynorin korvaajaksi tuli Aquabats-yhtyeessä soittanut Travis Barker.[8][9] Barker teki ensimmäisen esiintymisensä yhtyeen kanssa jo samana päivänä, kun hän liittyi yhtyeeseen. Tämän takia hänen piti opetella soittamaan yli 20 yhtyeen kappaletta muutamassa tunnissa.[1]

Nousu valtavirtaan (1999–2004)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blink-182 soittamassa Yhdysvaltain armeijan joukoille Bahrainissa vuonna 2003.

Vuonna 1999 Blink-182 julkaisi kolmannen studioalbuminsa Enema of the State, jolta hiteiksi nousivat muun muassa kappaleet ”What's My Age Again?”, ”Adam’s Song”, ja ”All the Small Things”. Albumi menestyi loistavasti, ja se myi Yhdysvalloissa kolminkertaista platinaa. Enema of the Staten ansiosta Blink-182 nousi valtavirran musiikiksi, ja yhtye sai paljon soittoaikaa muun muassa musiikkikanava MTV:ltä.[8][9]

Vuonna 2000 Blink-182 julkaisi livealbumin The Mark, Tom, and Travis Show (The Enema Strikes Back!), jonka ainoa uusi kappale oli ”Man Overboard”. Seuraavana vuonna yhtye julkaisi neljännen studioalbuminsa Take Off Your Pants and Jacket. Blink-182 pysyi yhä mukana valtavirrassa, ja yhtye muun muassa poseerasi teinitytöille suunnatun Cosmogirl-lehden kannessa, esiintyi Simpsoneissa[10] ja valittiin Nickelodeon Kids' Choice Awardsissa vuoden parhaaksi yhtyeeksi. Samaan aikaan yhtyeen jäsenet kuitenkin alkoivat keskittymään entistä enemmän sivuprojekteihinsa: yksi näistä oli DeLongen ja Barkerin yhdessä muiden yhtyeiden muusikkojen kanssa muodostama Box Car Racer -yhtye.[8][9]

Yhtyeen viides, nimettömänä julkaistu mutta Blink-182 -nimellä tunnettu studioalbumi julkaistiin vuonna 2003 Geffen Recordsin kautta. Albumilta hiteiksi nousivat muun muassa kappaleet ”I Miss You”, ”Always”, ”Feeling This” ja ”Down”. Travis Barker on myöhemmin sanonut, että yhtye päätti jättää albumin virallisesti nimeämättä korostaakseen albumin uudenlaista musiikkityyliä. Musiikkityylin muuttuminen herätti osin kritiikkiä ja osa kriitikoista vertasi yhtyeen uutta linjaa The Policeen ja U2:seen. Kesällä 2004 Blink-182 teki menestyksekkään kiertueen yhdessä No Doubtin kanssa.[8][9]

Hiljaiselo (2005–2009)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21. helmikuuta 2005 Blink-182 ilmoitti yllättäen peruuttavansa esiintymisensä ”odottamattomista olosuhteista johtuen” Music For Relief -hyväntekeväisyyskonsertissa. Seuraavana päivänä yhtye ilmoitti ryhtyvänsä tauolle määrittelemättömäksi ajaksi, jotta yhtyeen jäsenet pystyisivät viettämään enemmän aikaa läheistensä kanssa.[8][9]

Keikkatauon aikana yhtyeen jäsenet toimivat useissa sivuprojekteissa. Mark Hoppus ja Travis Barker perustivat yhdessä Carol Hellerin kanssa +44-nimisen yhtyeen, kun taas DeLonge perusti Angels & Airwaves -nimisen yhtyeen. Marraskuussa 2005 Blink-182 julkaisi vielä Greatest Hits -kokoelma-albumin.[8][9]

19. syyskuuta 2008 Travis Barker loukkaantui, kun häntä kuljettanut pienkone syöksyi maahan Etelä-Carolinassa. Koneen kuudesta matkustajasta ja miehistön jäsenestä vain kaksi, Barker ja Adam Goldstein, selvisivät. Barker sai onnettomuudesta toisen ja kolmannen asteen palovammoja.[8][9]

Paluu ja Neighborhoods (2009–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2010 Blink-182 teki kiertueen yhdessä My Chemical Romancen kanssa promotoidakseen uutta Neighborhoods -albumiaan.

Blink-182:n esiintyi 8. helmikuuta 2009 Grammy Awards -palkintogaalassa ensimmäisen kerran yhdessä sitten vuoden 2004. Esiintymisensä jälkeen yhtye ilmoitti tekevänsä comebackin. Myöhemmin yhtyeen kotisivuilla ilmoitettiin, että yhtye aloittaisi kesällä uuden kiertueen ja ryhtyisi äänittämään uutta albumia.[11][8][9] Heinäkuussa 2009 Mark Hoppus ilmoitti Google+-palvelussa, että uuden albumin nimeksi tulee Neighborhoods ja se tullaan julkaisemaan Yhdysvalloissa 27. syyskuuta. Albumin ensimmäinen single, ”Up All Night”, julkaistiin 15. heinäkuuta.[12][13]

Blink-182 teki ensimmäisen paluukiertueensa Pohjois-Amerikassa heinä-lokakuussa 2009. Tuolloin yhtyeen lämppäreinä toimivat Weezer ja Fall Out Boy.[14] Vuonna 2010 Blink-182 ja My Chemical Romance järjestivät yhteisen 10th Annual Honda Civic Tour -kiertueen.[15] Vuonna 2012 yhtye kiersi Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa 20th Anniversary Tour -kiertueensa mukana.[16] Saman vuoden joulukuussa Blink-182 julkaisi ilman levy-yhtiötä EP-levyn Dogs Eating Dogs. Levy oli yhtyeen ensimmäinen itsenäinen julkaisu sitten vuoden 1994 debyyttialbumin.[17]

Yhtyeen oli tarkoitus aloittaa uuden albumin äänitykset alkuvuodesta 2013,[17] mutta äänitysten aloittaminen viivästyi jatkuvasti.[18] Hoppuksen ja Barkerin viivästymisen syynä oli Tom DeLonge, joka jatkuvasti lykkäsi äänitysten aloittamista ilman syytä. Tammikuussa 2015 Blink-182 tiedotti, että DeLonge on jättänyt yhtyeen "toistaiseksi". Yhtye oli vain kuukautta aiemmin solminut uuden levytyssopimuksen ja se oli varannut studioajan uusia äänityksiä varten, kunnes DeLongen manageri yllättäen ilmoitti muulle yhtyeelle sähköpostilla, että tämä ei enää jatkaisi yhtyeessä. DeLongen tilalle yhtyeeseen otettiin Alkaline Trio -yhtyeen solisti Matt Skiba.[19][20]

Yhtye julkaisi keväällä 2016 uuden singlen, Bored To Death, joka nousi Billboardin alternative-listan ykköseksi[21]. Samalla yhtye ilmoitti julkaisevansa uuden albumin California heinäkuun ensimmäisenä päivänä 2016.[22] Albumia myytiin julkaisuviikolla (perinteisellä tavalla laskettuna) 172 000 kappaletta ja se nousi heti Billboard 200 -listan kärkeen. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2001, kun yhtyeen albumi nousi Billboard 200 -listan ensimmäiseksi.[23]

Nykyiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blink-182 esiintymässä Italiassa vuonna 1995
Pääartikkeli: Blink-182:n diskografia
Vuosi Albumi Levy-yhtiö Listasijoitus[24]
(Billboard 200)
Viikkoja listalla[24]
(Billboard 200)
RIAA[25]
1994 Cheshire Cat Grilled Cheese - - -
1997 Dude Ranch MCA #67 48 Platina
1999 Enema of the State MCA #9 86 5x platina
2001 Take Off Your Pants and Jacket MCA #1 58 2x platina
2003 blink-182 Geffen Records #3 47 Platina
2011 Neighborhoods DGC #2 5 -
2016 California BMG #1 ? Kulta
2019 Nine Columbia Records
2023 One More Time…[26]
  1. a b Travis Barker Drummerworld.com. Viitattu 13.8.2012. (englanniksi)
  2. Blink-182 muchmusic.com. Viitattu 25.10.2007.
  3. Blink-182 Announce 'Indefinite Hiatus' As Breakup Rumors Swirl MTV. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 25.10.2007.
  4. Blink-182: Punk-rock Peter Pans CNN. Arkistoitu 21.10.2007. Viitattu 25.10.2007.
  5. Blink 182: Punk Rock Poster Boys Chart Attack. Arkistoitu 29.9.2000. Viitattu 1.12.2008.
  6. http://www.allmusic.com/artist/p211247
  7. Chris Lee: No joke, Blink-182 finds a happy mix between passion and parties La Times. 16.11.2013. Viitattu 6.12.2014.
  8. a b c d e f g h i j k Blink-182 Rolling Stone. Arkistoitu 14.12.2012. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  9. a b c d e f g h i j k Blink-182 Biography aceshowbiz.com. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  10. Blink-182, Tony Hawk To Appear On 'The Simpsons' MTV. Arkistoitu 4.11.2012. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
  11. Blink-182 Confirm Reunion On Grammy Stage'Blink-182 is back!' frontman Mark Hoppus yells. MTV. Arkistoitu 25.10.2012. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  12. Blink-182's new album to be titled 'Neighborhoods' NME. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  13. Blink-182 to premiere new single 'Up All Night' on Friday (July 15) NME. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  14. Tours: Blink 182 / Weezer / Fall Out Boy Punk News. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  15. Tours: Blink 182 / My Chemical Romance / Rancid / Against Me! Punk News. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  16. Blink-182 Announces 20th Anniversary Tour Billboard.com. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 12.8.2012. (englanniksi)
  17. a b Hyman, Dan: Blink-182 EP 'A Hundred Times Better' Than 'Neighborhoods,' Says Travis Barker Rolling Stone. 13.11.2012. Arkistoitu 15.11.2012. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)
  18. Hoppus and Barker waiting for new Blink-182 album Musicfeeds. Viitattu 23.12.2015. (englanniksi)
  19. Tom DeLonge Leaves Blink-182 Rolling Stone. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 23.12.2015. (englanniksi)
  20. Blink-182's Hoppus, Barker Blast 'Ungrateful, Disingenuous' Tom DeLonge Rolling Stone. Viitattu 23.12.2015. (englanniksi)
  21. Blink-182 Tops Alternative Songs Chart for First Time in 12 Years Billboard. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
  22. Blink-182 have recorded five songs with Matt Skiba, including new track 'Punk Rock Cliché' NME. Viitattu 23.12.2015. (englanniksi)
  23. Blink-182 Bumps Drake From No. 1 on Billboard 200 Albums Chart Billboard. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
  24. a b Blink-182 Chart History: Billboard 200 Billboard. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
  25. Blink-182 tulee taas - yhtyeen kultakauden kokoonpano julkaisee ensimmäisen uuden albumin 12 vuoteen Soundi.fi. 18.9.2023. Viitattu 19.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]