Daşoguzin maakunta
| Daşoguzin maakunta | |
|---|---|
.jpg) Törebeg hanymin mausoleumi Köneürgençissä. |
|
 Maakunnan sijainti Turkmenistanin kartalla. |
|
| Valtio | Turkmenistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Daşoguz |
| Pinta-ala | 73 431 km² |
| Väkiluku (2022) | 1 550 345 |
Daşoguzin maakunta (turkmeeniksi Daşoguz welaýaty) on hallintoalue Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin pohjoisosassa. Sen keskus on Daşoguzin kaupunki. Alueen pinta-ala on 73 431 neliökilometriä.[1] Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 1 550 345 asukasta[2].
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daşoguzin maakunta rajoittuu kaakossa Lebapin, etelässä Ahalin ja lännessä Balkanin maakuntiin, pohjoisessa Uzbekistaniin kuuluvaan Karakalpakstanin tasavaltaan ja koillisessa Uzbekistanin Xorazmin alueeseen. Sen pohjoisosa on Amudarjajoen suiston tasankoa ja eteläosa Üňüzaňyrsyn ylätasankoa peittävää Karakumin aavikkoa.[1][3]
Amudarjan tasankoa halkovat kastelukanavat sekä muinaiset jokiuomat, joista suurimmat ovat Derýalyk ja Döwdan. Karakumin hiekka- ja savitasangolla on itä-länsisuuntaisia hiekkaharjanteita, joiden keskellä esiintyy myös soraharjuja. Lännessä sijaitsevat Sarygamyşin laakso, joukko Ustjurtin laakioon liittyviä ylänköjä ja Akjagaýan syvänkö, joka on 81 metriä merenpinnan alapuolella.[1][3]
Maakunnan tärkein vesilähde on Amudarja, jota käytetään yhä laajenevan maatalouden keinokastelun tarpeisiin. Suolainen poistovesi ohjataan Sarygamyşjärveen.[1][3] Sen rinnalle on yritetty luoda toinen poistovesiallas Altyn Asyr köli eli ”Kulta-ajan järvi”[4][5]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat maakaasu, marmori, graniitti, kipsi, kalkkikivi, hiekkakivi, salpietari ja ruokasuola[1][3].
Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Talvet ovat melko kylmiä ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –5,5:stä –7:ään ja heinäkuussa 25–27 astetta. Daşoguz on Turkmenistanin vähäsateisin maakunta. Vuotuinen sademäärä on 86–98 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä keväällä ja talvella.[1][3]
Luonnonvarainen kasvillisuus koostuu lähinnä heinäkasveista ja pensaista. Tulva-alueilla on rantametsiä. Eläinkuntaan kuuluvat jyrsijät, matelijat, kettu, sakaali, susi sekä monet lintu- ja kalalajit. Ympäristöongelmia ovat maaperän suolaantuminen ja juomaveden puute, ja tilannetta on pahentanut Araljärven kuivuminen.[1][3] Maakunnan länsiosassa sijaitsee Gaplaňgyrin luonnonpuisto[6].
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakunta tunnettiin aikaisemmin Tašauzin tai Daşhowuzin alueena. Se on perustettu vuonna 1939, lakkautettu vuonna 1963 ja perustettu uudelleen vuonna 1970.[3] Maakunta käsittää Daşoguzin ja Köneürgençin kaupungit sekä yhdeksän piirikuntaa eli etrapia, jotka ovat Akdepe, Boldumsaz, Gubadag, Gurbansoltan eje, Görogly, Köneürgenç, S. A. Nyýazow, Saparmyrat Türkmenbaşy ja Ruhybelent[1].
Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan maakunnan asukkaista 63 prosenttia on turkmeeneja, 30,1 prosenttia uzbekkeja ja 3,6 prosenttia kazakkeja. Valtaosa väestöstä asuu Amudarjan suistoalueella ja suurin osa maaseudulla.[1]
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakunnan pääelinkeinot ovat maatalous ja maataloustuoteiden jalostus. Viljelysmaata on 480 400 hehtaaria, josta lähes 40 prosenttia tuottaa puuvillaa ja yli kolmasosa viljaa. Lisäksi viljellään vihanneksia, meloneja, perunaa ja hedelmiä. Maakunta on Turkmenistanin tärkeimpiä karjatalousalueita. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, naudat, kamelit, hevoset ja siipikarja.[1]
Maakunnassa on elintarvike-, kevyttä (puuvilla-, matto- ja tekstiili-) sekä rakennustarviketeollisuutta. Sähköä tuottaa Daşoguzissa maakaasulla toimiva lämpövoimala.[1]
Daşoguzin kautta kulkee neuvostoaikana rakennettu Türkmenabatin ja Qońıratin välinen rautatie. Sinne on maan itsenäisyyden aikana rakennettu suora rautatieyhteys Aşgabatista. Kaupungista on maantieyhteydet Aşgabatiin sekä Uzbekistanin puolelle Nukusiin ja Urganchiin. Sen lähistöllä sijaitsee lentoasema.[1][6]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historialliseen Horezmin alueeseen kuuluvan maakunnan tärkein nähtävyys on Horezmin entinen pääkaupunki Köneürgenç, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005[7]. Maakunnassa on myös paljon muita historiallisia kohteita ja islamilaisen rakennustaiteen muistomerkkejä[6]. Daşoguzissa toimii vuonna 2010 avattu Turkmenistanin maatalouskorkeakoulu[8] ja useita ammattioppilaitoksia. Kaupungissa on historiallis-kansatieteellinen museo.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Magtymow, Amanguly & Hudaýýarow, Meret: Türkmenistanyň geografiasy: Mugallymçylyk mekdepleri üçin synag okuw kitaby, s. 355–361. Aşgabat: Türkmen döwlet neşirýat gullugy, 2012.
- ↑ Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022 goda Türkmenistanyň Statistika baradaky döwlet komiteti. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ a b c d e f g Turkmenskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 490–494. Ašhabad: Glavnaja redaktsija Turkmenskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
- ↑ Turkmenistan fails to create vast lake in Karakum desert Dialogue Earth. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Golden Age Lake (Karakum Lake) Ayan. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ a b c Brummell, Paul: Turkmenistan: The Bradt Travel Guide, s. 162–183. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides. ISBN 978-1-84162-144-9.
- ↑ Kunya-Urgench Unesco World Heritage Convention. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Welcome to Turkmen agricultural institute! Türkmen oba hojalyk instituty. Viitattu 16.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
