Eero Aven
Eero Henrik Iivari Aven (20. elokuuta 1941 Pielisjärvi – 7. huhtikuuta 2020 Heinola[1]) oli suomalainen iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Avenin ensilevytykset syntyivät 1960-luvun lopulla ja hän teki musiikkia niin säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana kuin esiintyvänä taiteilijanakin.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avenin ensimmäisen singlen julkaisi Sonet vuonna 1969. Seuraavat kaksi singleä tulivat vuosina 1971–1972 Fonovoxin kautta ja tätä seuraavat neljä singleä Love Recordsin kautta. Tämän jälkeen hän siirtyi M&T Productionin artistiksi. Siellä syntyivät myös hänen ensimmäiset pitkäsoittolevynsä. Albumista Elämäntoveri Aven sai uransa ainoan kultalevyn.
Eero Aven asui Heinolassa. Hän myös vaikutti pitkään Heinolan kunnallispolitiikassa.[2] Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1993–2015. Hän edusti valtuustokautensa aikana kaikkiaan neljää puoluetta, SMP:tä, keskustaa, SDP:tä ja perussuomalaisia.[3]
Avenilla on neljä lasta.[4]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Latva, Tony & Tuunainen Petri: Iskelmän tähtitaivas. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vatka, Miia: Hymy: Laulaja Eero Aven on kuollut iltalehti.fi. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
- ↑ Niemi, Ari: Aven jätti perussuomalaiset ja politiikan Itä-Häme. 17.2.2015. Viitattu 13.1.2021.
- ↑ https://www.itahame.fi/paikalliset/798686
- ↑ Hymy: Laulaja Eero Aven on kuollut Ilta Sanomat. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
- ↑ Kittilälehti: Ei markkinatansseja ilman Eero Avenia Kittilälehti. ?. Viitattu 4.5.2022. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eero Aven Wikimedia Commonsissa
- Eero Avenin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Eero Avenin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Eero Avenin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Eero Avenin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
|