Käyttäjä:Veikk0.ma/Ubuntu

Tämä artikkeli on käyttäjän Veikk0.ma yksityinen artikkeli. Älä muokkaa tätä artikkelia ilman käyttäjän lupaa. Tämä artikkeli on tietyn käyttäjän esim. alasivu, joten älä muokkaa tätä sivua ilman käyttäjän lupaa.

Ubuntu
[[Tiedosto:|150px|]]
Kehittäjä	Canonical Ltd / Ubuntu Foundation
Tuoteperhe	GNU/Linux
Viimeisin vakaa versio	11.04 (Natty Narwhal)
Lisenssi	GNU GPL ja muita lisenssejä
Aiheesta muualla
www.ubuntu.com
Infobox OK

Ubuntu on Debian-Linux-jakeluun perustuva tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä, jota levitetään avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona. Ubuntun zulunkielinen nimi tulee eteläafrikkalaisesta "Ubuntu"-filosofiasta ja käännetään usein lyhyesti "inhimillisyydeksi toisia kohtaan".^[1]

Ubuntu on suunniteltu käytettäväksi lähinnä henkilökohtaisissa tietokoneissa, vaikkakin palvelinversiokin on olemassa. Ubuntun työpöytäversion käyttäjiä arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 12 miljoonaa,^[2] mikä tekee siitä suosituimman työpöytäkäyttöön suunnatun Linux-jakelupaketin^[3] noin 50 %:n käyttäjäosuudella.^[4] Ubuntu on neljänneksi suosituin jakelupaketti palvelimissa^[5] ja sen suosio kasvaa nopeasti.^[6]

Ubuntun kehitystä rahoittaa eteläafrikkalaisen yrittäjä Mark Shuttleworthin perustama yritys Canonical Ltd. Canonical saa tuloja myymällä mikrotukea ja muita Ubuntuun liittyviä palveluita, kun taas itse käyttöjärjestelmä on täysin maksuton.

Ubuntu-projekti on täysin omistautunut vapaan ja avoimen ohjelmiston kehitysperiaatteille; ihmisiä rohkaistaan käyttämään vapaita ohjelmistoja, parantamaan niitä sekä jakamaan niitä eteenpäin.

Ubuntu perustuu Debianin lähdekoodiin. Alun perin Ubuntu-ryhmän tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön ja julkaista uusi versio joka kuudes kuukausi, minkä tuloksena olisi useammin päivitetty järjestelmä.^[7][8]

Ubuntu ensimmäinen julkaisu ilmestyi 20. lokakuuta 2004. Siitä lähtien Canonical on julkaissut uuden Ubuntu-version joka kuudes kuukausi^[9] ja sitoutunut toimittamaan turvallisuuspäivityksiä, korjauksia pahoihin ongelmiin ja pienimuotoisia ohjelmapäivityksiä. Päätettiin, että joka neljäs julkaisu on LTS-versio eli pitkään tuettu julkaisu.^[7] LTS-julkaisujen työpöytäversioita päivitetään kolmen vuoden ajan ja palvelinversioita viiden vuoden ajan.^[9]

Viimeisin LTS-julkaisu on Ubuntu 10.04 (Lucid Lynx), joka julkaistiin 29. huhtikuuta 2010, kun taas viimeisin tavallinen versio on 28. huhtikuuta 2011 julkaistu Ubuntu 11.04 (Natty Narwhal).

Ubuntun paketit pohjautuvat Debianin unstable-kehityshaaraan: molemmat jakelut käyttävät paketeissaan Debianin deb-tiedostomuotoa ja paketinnhallintatyökaluja (APT:ia ja Synapticia). Debian- ja Ubuntu-paketit eivät kuitenkaan välttämättä ole binääriyhteensopivia keskenään ja joskus .deb-paketit pitää kääntää uudelleen lähdekoodista jotta ne toimivat Ubuntussa.^[10] Monet Ubuntun kehittäjät ovat myös Debianin tärkeiden pakettien ylläpitäjiä. Ubuntu tekee yhteistyötä Debianin kanssa tuomalla tekemänsä muutokset takaisin Debianiin^[11], mutta kriitikoiden mukaan tätä ei tapahdu tarpeeksi usein. Debianin perustaja Ian Murdock on ilmaissut huolensa siitä, että Ubuntun paketit mahdollisesti eriytyvät liikaa Debianista ollakseen yhteensopivia.^[12] Ennen julkaisua paketteja tuodaan Debianin unstable-haarasta ja niihin liitetään Ubuntu-spesifit muutokset. Kuukautta ennen julkaisua uusien muutosten tuominen lopetetaan, minkä jälkeen paketoijat keskittyvät varmistamaan että tuodut ominaisuudet toimivat hyvin keskenään.

Ubuntua rahoittaa tällä hetkellä Canonical Ltd. 8. heinäkuuta 2005 Mark Shuttleworth ja Canonical Ltd. julkistivat Ubuntu Foundation -rahaston perustamisen ja antoivat sille 10 miljoonan yhdysvaltain dollarin alkupääoman. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaikkien tulevien Ubuntu-versioiden tukeminen ja kehitys. Mark Shuttleworth kuvaa sitä "hätärahastoksi" (siltä varalta että Canonicalin osallisuus päättyy).^[13]

12. maaliskuuta 2009 Ubuntu julkisti kehittäjätuen kolmansien osapuolien pilvilaskenta-alustoille, kuten Amazon EC2:ssa käytetyille alustoille.^[14]

Ubuntu koostuu useista ohjelmistopaketeista, joista valtaosaa levitetään jonkin vapaan ja avoimen lähdekoodin lisenssin ehdoilla. Ainoat poikkeukset ovat jotkut omisteiset laiteajurit.^[15] Eniten käytetty lisenssi on GNU General Public License (GNU GPL), joka yhdessä GNU Lesser General Public Licensen (GNU LGPL) kanssa antaa käyttäjille oikeuden käyttää, levittää, tutkia, muuttaa, kehittää ja parannella ohjelmistoa. Toisaalta Ubuntulle on myös tarjolla omisteisia ohjelmistoja. Ubuntu keskittyy käytettävyyteen, turvallisuuteen ja vakauteen.^[16] Ubiquity-asennusohjelman avulla Ubuntun voi asentaa tietokoneen kiintolevylle Live CD -ympäristön kautta ilman, että tietokonetta tarvitsee käynnistää uudelleen ennen asennuksen aloittamista. Ubuntu painottaa myös esteettömyyttä ja lokalisointia saavuttaakseen niin useita ihmisiä kuin mahdollista. Versiosta 5.04 lähtien Ubuntun merkistökoodauksena on ollut UTF-8, joka mahdollistaa tuen monille latinalaisten aakkosten ulkopuolisille kirjoitusjärjestelmille. Turvallisuusominaisuutena sudo-työkalulla annetaan väliaikaisia oikeuksia järjestelmänhallintaan, jolloin root-tili voidaan pitää lukittuna ja kokemattomat käyttäjät eivät tee vahingossa tuhoisia muutoksia järjestelmään tai avaa tietoturva-aukkoja.^[17] PolicyKit-oikeuksienhallintatyökalua on myös alettu käyttää yhä enemmän tietoturvan lisäämiseksi pienimmän oikeuden periaatteen kautta.

Ubuntun työpöytäversio sisältää graafisen työpöytäympäristön. Versiossa 11.04 ja myöhemmissä aikaisempi työpöytäympäristö GNOME Shell on korvattu Canonicalin kehittämällä Unity-työpöydällä.^[18]

Ubuntussa tulee valmiiksi asennettuna laaja valikoima ohjelmistoja, joihin kuuluvat muun muassa LibreOffice (OpenOffice ennen 11.04-versiota), Firefox, Empathy (Pidgin 9.10:tä edeltävissä versioissa), Transmission, GIMP (ennen 10.04-versiota) ja useat kevyet pelit kuten Sudoku ja shakki. Lisää sovelluksia voi ladata ja asentaa Ubuntun sovellusvalikoimalla^[19] ja Synaptic-pakettienhallintaohjelmalla, jotka tulevat valmiiksi asennettuina. Ubuntu mahdollistaa porttien sulkemisen palomuurin avulla. Loppukäyttäjät voivat asentaa Gufw:n (graafisen käyttöliittymän palomuurille) ja pitää palomuurin käytössä.^[20] GNOME (aikaisempi työpöytäympäristö) on saatavilla yli 46 kielellä.^[21] Ubuntulla on myös mahdollista käyttää Microsoft Windowsille suunniteltuja ohjelmia (kuten Microsoft Officea) Winen avulla tai käyttämällä virtuaalikonetta (kuten VMware Workstationia tai VirtualBoxia).

Ubuntu, toisin kuin Debian, kääntää pakettinsa käyttämällä GCC-ominaisuuksia kuten PIE:tä ja puskurin ylivuotosuojausta parantaakseen ohjelmien tietoturvaa.^[22] Nämä erityisominaisuudet parantavat turvallisuutta huomattavasti, mutta pienentävät suorituskykyä noin 1 %:lla 32-bittisissä järjestelmissä ja 0,01 %:lla 64-bittisissä järjestelmissä.

Ubuntun työpöytäversio tukee tällä hetkellä x86 32-bittisiä ja 64-bittisiä arkkitehtuureita. Epävirallinen tuki on saatavilla PowerPC-, IA-64 (Itanium)- ja PlayStation 3 -arkkitehtuureille (Sony kuitenkin poisti virallisen OtherOS-tuen PS3:n firmwarepäivityksellä 3.21 1. huhtikuuta 2010), kuten myös ARM-mobiiliprosessoreille (katso HTC HD2). Työpöytätehosteiden ja Unityn käyttämiseen vaaditaan tuettu grafiikkasuoritin. Mikäli tuettua grafiikkakiihdytintä ei ole saatavilla, Ubuntu palaa automaattisesti käyttämään Gnome 2 -työpöytäympäristöä.

Nykyiset vähimmäisvaatimukset	Palvelin	Työpöytä
Suoritin (x86) i686-käskykannalla	300 MHz	1 GHz
Muistia (RAM)	128 MB	384 MB
Kiintolevy (vapaata tilaa)	1 GB	5 GB
Näytön resoluutio	640×480	1024×768

Neljällä suurimmalla työpöytäympäristöllä suoritettujen testien mukaan Ubuntun perusasennus käyttää vähiten muistia LXDE 0.5-työpöytäympäristöllä ja toiseksi eniten muistia käyttää Xfce 4.6. Kolmanneksi sijoittuu GNOME 2.29 ja neljänneksi jää KDE 4.4 korkeimmalla muistin käytöllä.

Ubuntun asennus suoritetaan tavallisesti Live-CD:llä tai mahdollisesti myös Live-USB -asemalla. Ubuntu-käyttöjärjestelmää voi käyttää suoraan CD:ltä (joka voi olla paljon hitaampi kuin asennettu järjestelmä), minkä ansiosta käyttäjä voi testata käyttöjärjestelmän toimivuuden laitteiston kanssa ja tarkistaa tuen laiteajureille. CD sisältää myös Ubiquity-asennusohjelman, joka ohjaa käyttäjän lopullisen asennusprosessin läpi. Kaikki nykyiset ja menneet CD-levykuvat ovat ladattavissa Ubuntun verkkosivuilta. CD-levyltä asentamiseen vaaditaan vähintään 256MB RAM-muistia.

Käyttäjät voivat ladata CD:n levykuvatiedoston (.iso), joka voidaan joko kirjoittaa CD- tai DVD-levylle tai vaihtoehtoisesti suorittaan suoraan tietokoneen kiintolevyltä (UNetbootin- tai GRUB-ohjelmilla). Ubuntu on myös saatavilla ARM-, PowerPC-, SPARC- ja IA-64-alustoille, vaikka nämä eivät olekaan virallisesti tuettuja.

Ubuntu tarjosi Ubuntun ja Kubuntun viimeisimpien versioiden live-asennus-CD:itä maksutta useimpiin maihin ShipIt-palvelun kautta huhtikuuhun 2011 saakka. Live-CD:istä voi luoda muokattuja versioita useiden kolmansien osapuolien ohjelmien kuten remastersysin ja Reconstructorin avulla.

Vuoden 2007 huhtikuussa esitellyn Windows-muuttoavustajan (Migration Assistant) avulla voidaan tuoda verkkoselaimen kirjanmerkit, työpöydän taustakuva ja monia asetuksia olemassaolevasta MS Windows -asennuksesta uuteen Ubuntu-asennukseen.

Ubuntun ja Kubuntun voi käynnistää ja niitä voi käyttää USB-muistitikulta (kunhan BIOS tukee USB:ltä käynnistämistä) ja asetukset voi tallentaa muistitikulle. Tämä mahdollistaa kannettavan Ubuntu-asennuksen jota voi käyttää millä tahansa tietokoneella joka kykenee käynnistämään USB-asemalta. Uudemmissa Ubuntun versioissa on Käynnistyslevyn luonti -ohjelma, jolla Ubuntun voi asentaa USB-tikulle (joko Live-CD:n avulla tai ilman).

Wubi, joka on sisällytetty Live-CD:lle vaihtoehtona, mahdollistaa Ubuntun asentamisen virtuaalisen Windows-looplaitteen sisälle (suurena kuvatiedostona jota voi hallinnoida kuten mitä tahansa ohjelmaa Windowsin ohjauspaneelista). Tämä tapa ei vaadi Windows-käyttäjän kiintolevyn osiointia. Myös Wubi käyttää Windows-muuttoavustajaa käyttäjien asetusten tuomiseen. Wubilla asennettu järjestelmä on myös hieman hitaampi kuin tavallisella metodilla asennettu.

Ubuntu jakaa kaikki ohjelmapaketit neljään osaan niiden lisenssin ja niille tarjotun tuen mukaan. Jotkut ei-tuetut ohjelmat saavat päivityksiä yhteisön jäseniltä mutta eivät Canonicalilta.

	Vapaa ohjelmisto	Ei-vapaa ohjelmisto
Tuettu	Main	Restricted
Ei tuettu	Universe	Multiverse

Vapaaseen ohjelmistoon sisälty ainoastaan ohjelmistoja jotka täyttävät Ubuntun lisensointivaatimukset, jotka ovat suunnilleen samat kuin Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto. Poikkeuksia ovat kuitenkin Main-kategorian firmware ja fontit, sillä vaikka niitä ei saa muokata niiden vapaa jakelu on muuten sallittua.^lähde?

Ei-vapaita ohjelmistoja ei yleensä tueta (Multiverse), mutta tärkeiden ei-vapaiden ohjelmistojen (Restricted) kohdalla tehdään joitain poikkeuksia. Tuettuja ei-vapaita ohjelmistoja ovat muun muassa laiteajurit joilla Ubuntua voidaan käyttää joillain nykylaitteilla, esimerkiksi binäärimuotoiset näytönohjainten ajurit. Restricted-osion ohjelmistojen tuki on rajoitetumpaa kuin Main-osioin, koska kehittäjillä ei välttämättä ole pääsyä ohjelmistojen lähdekoodiin. Tarkoituksena on, että Main- ja Restricted-osiot pitäisivät sisällään kaiken kokonaiseen työpöytäkäyttöjärjestelmään tarvittavan ohjelmiston. Vaihtoehtoiset ohjelmat samoja tehtäviä varten ja erikoistarkoituksiin tarkoitetut ohjelmat sijoitetaan Universe- ja Multiverse-kategorioihin.

Edellisten lisäksi, koska Ubuntun ohjelmistoihin ei päivitetä uusia ominaisuuksia, on olemassa virallisesti tunnustettu backport-pakettivarasto Ubuntu Backports, johon paketoidaan uusia ohjelmistoja Ubuntun vanhemmille versioille. Pakettivarasto ei ole laaja; se koostuu enimmäkseen käyttäjien pyytämistä paketeista jotka hyväksytään mikäli ne täyttävät laatuvaatimukset. Backport-paketit ovat täysin yhteisön ylläpitämiä eivätkä saa mitään tukea Canonicalilta.

Vakaita päivityksiä toimitetaan -updates-pakettivarastosta ja ne asennetaan yleensä Päivitysten hallinnan kautta. Jokainen julkaisu saa oman päivitysvarastonsa koodinimensä mukaan (esimerkiksi intrepid-updates). Canonical tukee pakettivaraston main- ja restricted-paketteja ja yhteisö tarjoaa tukea universe- ja multiverse-paketeille. Kaikkien päivitysvarastoon päätyvien pakettien tulee täyttää tietyt vaatimukset ja päästä -proposed-pakettivaraston (ehdotetut päivitykset) läpi ennen niiden julkistamista suurelle yleisölle. Päivityksiä julkaistaan kunnes julkaisuversion elinikä päättyy.

-updates-päivitysvaraston lisäksi epävakaa -proposed-pakettivarasto sisältää ohjelmistoja jotka pitää vahvistaa ennen kuin ne kopioidaan -updates-päivitysvarastoon. Kaikkien päivitysten tulee läpäistä tämä prosessi jotta varmistuu, että päivitys todella korjaa vian ja ettei regressioiden riskiä ole. -proposed-pakettivaraston päivitykset vahvistaa joko Canonical tai yhteisön jäsenet.

Canonicalin partner-pakettivaraston avulla omisteisten ohjelmistojen toimittajat voivat levittää tuotteitaan Ubuntu-käyttäjille maksutta samojen työkalujen kautta kuin millä muitakin ohjelmistoja asennetaan ja päivitetään. Toimittajat tukevat partner-pakettivaraston kautta levittämiään ohjelmistoja tietoturvapäivityksillä ja muilla tärkeillä päivityksillä. Canonical tukee näiden ohjelmistojen paketoimista Ubuntulle ja antaa niiden toimittajille ohjausta. Partner-pakettivarasto on oletuksena pois käytöstä ja käyttäjä voi valita sen käyttöön. Joitain suosittuja partner-pakettivaraston kautta levitettäviä tuotteita ovat Adobe Flash Player, Adobe Reader, Skype ja Sun Java.

Ubuntulla on sertifikointijärjestelmä kolmansien osapuolien ohjelmistoja varten. Ubuntun multiverse-osiossa on joitain kolmansien osapuolien ohjelmistoja joissa ei ole levitysrajoituksia. Paketissa ubuntu-restricted-extras on lisäksi ohjelmistoja joissa saattaa olla laillisia rajoituksia, mukaanlukien tuki MP3-tiedostojen ja DVD-videon toistolle, Microsoftin TrueType -ydinfontit, Sunin ajonaikainen Java -ympäristö, Adoben Flash-liitännäinen, monia yleisiä ääni- ja videokoodekkeja ja unrar, RAR-tiedostomuodossa pakattujen tiedostojen purkutyökalu.

Lisäksi Canonicalin verkkokaupasta voi ostaa kolmansien osapuolien ohjelmistoja muun muassa DVD-videon ja yleisten mediatiedostojen toistamista varten.

Jokaisella Ubuntun julkaisulla on versionumero, joka koostuu julkaisuvuoden ja -kuukauden numeroista. Esimerkiksi ensimmäisen julkaisun nimi oli Ubuntu 4.10 koska se julkaistiin vuoden [[2004]] lokakuussa (10. kuukausi). Tulevien julkaisujen versionumerot ovat tilapäisiä; jos julkaisu myöhästyy, myös versionumerot vaihtuvat.

Jokaiselle julkaisulle annetaan myös kaksiosainen koodinimi, joka koostuu adjektiivista sekä sitä seuraavasta samalla kirjaimella alkavasta eläinlajin nimestä. Koodinimet ovat englannin kielessä alkusoinnullisia: esimerkiksi ensimmäisen version 4.10 koodinimi oli Warty Warthog (suom. känsikäs pahkasika). Kolmea ensimmäistä julkaisua lukuunottamatta julkaisut nimetään aakkosjärjestyksen mukaisesti. Ubuntun julkaisuihin viitataan usein pelkällä koodinimen adjektiiviosalla.

Versiot on ajoitettu julkaistavaksi noin kuukausi GNOMEn julkaisujen jälkeen (jotka taas julkaistaan suunnilleen kuukauden kuluttua X.orgin julkaisuista). Näin ollen jokaisessa uudessa Ubuntun julkaisussa on sekä päivitetty GNOME että X.

Päivitykset uusimpiin julkaisuversioihin tehdään yksi kerrallaan (eli Ubuntu 10.04:stä Ubuntu 10.10:n) tai LTS-versioista toiseen (eli Ubuntu 8.04 LTS:stä Ubuntu 10.04 LTS:ään).

Edellinen versio on 10.10 (Maverick Meerkat), joka julkaistiin 10. lokakuuta 2010 (10/10/10). Tämä poikkeus tavallisesta julkaisuaikataulusta lokakuun lopussa tehtiin, jotta saavutettaisiin "täysi kymppi" ja se on samalla leikkisä viittaus Linnunradan käsikirja liftareille -tieteisparodiasarjaan, sillä binäärilukuina 101010 tarkoittaa lukua 42, joka on sarjassa "Vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen".

Ubuntu 11.04 julkaistiin 28. huhtikuuta 2011 ja sen koodinimi on "Natty Narwhal" (siisti sarvivalas). Julkaisun työpöydän käyttöliittymä poikkeaa huomattavasti edellisistä julkaisuista, koska oletuskäyttöliittymäksi vaihdettiin Unity. On tosin mahdollista vaihtaa takaisin "klassiseen" käyttöliittymään (GNOME Shelliin), mutta tämä ominaisuus ei aluksi toiminut kunnolla. Joidenkin käyttäjien ankaran kritiikin mukaan uusi käyttöliittymä on liian erilainen ja sen avulla ei pysty tekemään kaikkea mihin GNOME kykenee, mutta jotkut käyttäjät pitävät sen uudesta lähestymistavasta ja minimalismista enemmän kuin aiemmasta käyttöliittymästä.

Virallisia Ubuntu-versioita, joita kehittävät ja ylläpitävät Canonical ja Ubuntu-yhteisö ja joita Canonical, sen yhteistyökumppanit ja yhteisö tukevat, ovat seuraavat:

• Ubuntu Desktop eli työpöytäversio, kotitietokoneille ja kannettaville tarkoitettu versio. (Aikaisemmin oli olemassa minikannettaville ja muille ultrakannettaville suunniteltu Ubuntu Netbook Edition, mutta se lopetettiin kun sen käyttöliittymä ja ominaisuudet yhdistettiin työpöytäversioon). Työpöytäversion voi asentaa myös vaihtoehtoisella (alternate) asennus-CD:llä joka käyttää debian-installeria ja jonka avulla voi suorittaa eräitä Ubuntun erityisasennuksia: automaattisten käyttöönottojen asettamisen, vanhempien asennuksien päivittämisen ilman verkkoyhteyttä, LVM- ja/tai RAID-osioinnin, asentamisen järjestelmiin joissa on alle 256MB muistia (huomaa kuitenkin, että kokonainen työpöytäympäristö ei välttämättä toimi tarpeeksi hyvin vähämuistisilla järjestelmillä).
• Ubuntu Server eli palvelimille tarkoitettu versio. Palvelinasennus-CD:n avulla Ubuntun voi asentaa tietokoneelle käytettäväksi palvelimena. Palvelinversiossa ei asenneta graafista käyttöliittymää.

Ubuntusta on olemassa useita johdannaisversioita, jotka pohjautuvat virallisiin Ubuntu-versioihin. Nämä johdannaisversiot asentavat erilaisen valikoiman paketteja kuin viralliset Ubuntu-jakelut.

Johdannaiset, joiden Canonical katsoo edistävän Ubuntu-projektia merkittävästi, ovat:

• Edubuntu, GNOME-pohjainen Ubuntun alaprojekti ja lisäosa. Suunnattu käytettäväksi kouluissa, oppilaitoksissa ja yleisissä tiloissa.
• Kubuntu, työpöytäjakelu joka käyttää KDE-työpöytäympäristöä GNOME:n sijasta.
• Mythbuntu, suunnattu kotiteatteritietokoneen luomiseen MythTV-ohjelmiston avulla. Käyttää Xfce-työpöytäympäristöä.
• Ubuntu Studio, ammattimaiseen multimedian luomiseen tarkoitettu jakelu. Muiden jakeluiden CD-asennuslevyistä poiketen sen asennusmedia on DVD-levykuva.
• Xubuntu, pienitehoisille ja vanhoille tietokoneille tarkoitettu työpöytäjakelu, joka käyttää Xfce-työpöytäympäristöä GNOME:n sijasta.

Mythbuntu, Ubuntu Studio, Xubuntu ja Gobuntu eivät ole Canonicalin taloudellisesti tukemia.

Muita johdannaisia luovat ja ylläpitävät Canonicalin ulkopuoliset yksityishenkilöt ja organisaatiot ja ne ovat itsenäisiä projekteja jotka työskentelevät enemmän tai vähemmän läheisesti Ubuntu-yhteisön kanssa. Joidenkin johdannaisten, kuten Lubuntun, nimenomaisena tarkoituksena on tulla Canonicalin virallisesti hyväksymiksi.

Ubuntu Developer Summit (UDS) on ohjelmistokehittäjien tapaaminen, joka järjestetään ennen uuden Ubuntu-version julkaisemista.

Uuden kehitysjakson alussa Ubuntu-kehittäjät ympäri maailmaa kokoontuvat auttaakseen seuraavan Ubuntu-julkaisun muotoilemisessa ja sen tavoitteiden määrittämisessä. Tapahtuma on avoin yleisölle, muttei ole konferenssi, messu tai muu yleisölle suunnattu tapahtuma. Se on yleensä verkon kautta yhteistyötä tekeville Ubuntu-kehittäjille pikemminkin mahdollisuus työskennellä kasvokkain tiettyjen ongelmien parissa.

Ubuntu on saavuttanut nopeasti suosiota käyttäjien parissa. Se on ollut DistroWatch.com-sivuston suosioseurannassa suosituin Linux-jakelu viimeisinä kuutena vuotena (2005^[23], 2006^[24], 2007^[25], 2008^[26], 2009^[27] ja 2010^[28]).

Canonicalin OEM-varapääjohtajan Chris Kenyonin mukaan kaikkia esitettyjä numeroita Ubuntun käyttäjämääristä tulisi kohdella arvioina, koska käyttäjiä ei rekisteröidä.^[2] Käyttäjämääristä on esitetty useita arvioita. Vuoden 2007 elokuussa DesktopLinux.comin 38 500 kävijälle suoritetussa kyselyssä Ubuntu oli suosituin jakelupaketti 30,3 % käyttäjäosuudella.^[29] Tammikuussa 2009 The New York Times raportoi, että Ubuntulla oli yli kymmenen miljoonaa käyttäjää.^[30] Kesäkuussa 2009 ZDNet kertoi Ubuntulla olevan 13 miljoonaa aktiivista käyttäjää,^[31] vaikkakin Kenyon vuoden 2010 huhtikuussa esittämän varovaisemman arvion mukaan käyttäjiä olisi 12 miljoonaa.^[2]

Ubuntu palkittiin parhaana Linux-jakelupakettina vuoden 2005 LinuxWorld Conference and Expo -tapahtumassa Lontoossa, se on saanut hyviä arvosteluja sekä verkkojulkaisuissa että painetuissa julkaisuissa ja vuonna 2007 se voitti InfoWorld-lehden Bossie-palkinnon parhaana "avoimen lähdekoodin asiakaskäyttöjärjestelmänä". Vuoden 2008 alussa PC World -aikakauslehti nimesi Ubuntun "parhaaksi nykyään saatavilla olevaksi monipuoliseksi Linux-jakelupaketiksi", vaikka kritisoikin sisäänrakennetun työpöytätehosteiden säätimen puuttumista.

Myös jotkin julkisen sektorin toimijat käyttävät Ubuntua. Makedonian tasavallan opetusministeriö otti kouluissa käyttöön yli 180 000 Ubuntu-pohjaista tietokonetta.^[32] Ranskan parlamentti päätti vaihtaa käyttöjärjestelmänsä Ubuntuun kesäkuussa 2007.^[33][34] Myös Ranskan poliisilaitos Gendarmerie Nationale päätti vuonna 2006 tapahtuneen Windows Vistan julkaisun jälkeen siirtyä Windows XP:stä Ubuntuun.^[35] Maaliskuuhun 2009 mennessä Gendarmerie Nationale oli siirtänyt 5000 työasemaa käyttämään Ubuntua.^[35] Vaihdoksen onnistumisen johdosta se suunnitteli vaihtavansa vielä 15 000 työasemaa vuoden 2009 loppuun mennessä ja kaikki 90 000 työasemaa vuoteen 2015 mennessä. Everstiluutnantti Guimardin mukaan siirtyminen oli hyvin helppoa ja mahdollisti 70 %:n säästöt IT-budjetissa ilman toiminnallisuuden vähentämistä.^[35] Saksassa liittotasavallan ulkoasiainministeriö Auswärtiges Amt siirtyy enenevässä määrin Linuxin käyttöön.^[36]

Myös Wikipediaa pyörittävä Wikimedia Foundation käyttää palvelimissaan Ubuntua.^[37]

Vuonna 2008 Jamie Hyneman, yksi amerikkalaisen televisiosarja Myytinmurtajien juontajista, suositteli Linuxia (ja mainitsi esimerkkinä Ubuntun) vaihtoehdoksi omisteisille ohjelmistoille ja mainitsi bloatwaren omisteisten ohjelmistojen erityisenä haittapuolena. Muita Ubuntua käyttäviä julkisuuden henkilöitä ovat muun muassa tieteiskirjailija ja avoimien sisältöjen kannattaja Cary Doctorow, tunnettu tietojenkäsittelyteoreetikko ja emeritusprofessori Donald Knuth ja tietotekniikkayhtiö Dellin perustaja, puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Michael Dell.

Useat myyjät tarjoavat tietokoneita joiden käyttöjärjestelmänä on Ubuntu. Joitain näistä ovat Hasee, Dell, Tesco, OP3, Gliese IT, System76, Sharp Corporation ja eteläafrikkalainen yhtiö Bravium Computers. Dellin ja System76:n asiakkaat voivat valita teknistä tukea joko 30 päivän, kolmen kuukauden tai vuoden ajaksi Canonicalin kautta. Dellin tietokoneissa (joissa on Ubuntu 10.04) on ylimääräinen tuki ATI/AMD:n näytönohjaimille, Dellin langattomille sovittimille, sormenjälkitunnistimille, HDMI-liitännälle, DVD-toistolle (LinDVD-ohjelmalla) ja MP3/WMA/WMV-tiedostojen toistamiselle. Asus myy joitain Eee PC -mallejaan esiasennettuna Ubuntulla.

• Ubuntun virallinen sivusto (englanniksi)
• Ubuntu Suomen sivut ja keskustelualueet – Ubuntun yhteisön virallinen Suomen paikallistiimi ([1])
• Ubuntu Forums (englanniksi)
• Ubuntun profiili DistroWatch.com -sivulla (englanniksi)