Kymenkartanon lääni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kymenkartanon lääni (ruots. Kymmenegårds län) oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni. Läänin välitön edeltäjä oli Turun rauhan jälkeen vuonna 1747 perustettu Kymenkartanon ja Savon lääni, jonka hallintopaikka oli Loviisa. Tätä edelsi Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 muodostettu Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniä, joka käsitti aiemman Viipurin ja Savonlinnan läänin ja entisen Käkisalmen läänin rippeet. Hallintokeskuksena toimi Lappeenranta.

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III:n aikana Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin kahtia, jolloin eteläosasta muodostettiin Kymenkartanon lääni, jonka hallintopaikka oli Heinola. Alkujaan oli läänin hallintokeskukseksi suunniteltu Heinolan kirkonkylä, mutta maaherra Riddercreutz esitti tutustumiskäynnin jälkeen, että residenssin sijoituspaikaksi tulisi Kymijoen Jyrängönvirran rannan tienoo. Kruunu ostikin sieltä kaksi ratsutilaa maaherran ja lääninhallituksen virkamiesten käyttöön jo vuonna 1776, ja seudulle nousi uusi asutus (ks. Heinolan keskustaajama).[1] Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosasta muodostettiin Savon ja Karjalan lääni (myöhempi Kuopion lääni), jonka hallintopaikka oli Kuopio.

Suomen siirryttyä Venäjän alaisuuteen keisari Nikolai I muodosti vuonna 1831 Kymenkartanon läänin pohjoisosasta Mikkelin läänin ja eteläosat liitettiin Uudenmaan lääniin. Mikkelin läänin pääpaikkana oli aluksi Heinola, mutta vuonna 1839 pääpaikka siirrettiin Mikkeliin, ja korvauksena siitä Heinola sai kaupunkioikeudet.

Vuosina 1776–1831 toimineella Kymenkartanon läänillä ei ole hallinnollista yhteyttä 1556–1634 toimineeseen Kymenkartanon läänin voutikuntaan, mutta Kymenkartanon läänin voutikunta oli myöhemmän Kymenkartanon läänin hallinnollinen, historiallinen ja henkinen perusta.

Suomen läänit 1747: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 17: Kymenkartanon ja Savon lääni, 18: Pohjanmaan lääni
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1812: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni
  1. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 23. elokuuta 2021), Heinola , s. 290-296 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)View and modify data on Wikidata

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]