Manisha Koirala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Manisha Koirala
Manisha Koirala vuonna 2017.
Manisha Koirala vuonna 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt16. elokuuta 1970 (ikä 54)
Kathmandu, Nepal
Ammatti näyttelijä
Puoliso Samrat Dahal
(vih. 2010; ero 2012)
Näyttelijä
Aktiivisena 1989–
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Manisha Koirala (s. 16. elokuuta 1970 Kathmandu, Nepal)[1] on nepalilainen näyttelijä. Hän on näytellyt pääasiassa intialaisissa hindinkielisissä elokuvissa, mutta on esiintynyt myös tamilin-, telugun-, malajalamin-, bengalin- ja nepalinkielisissä elokuvissa. Hän on saanut useita tunnustuksia, mukaan lukien yhteensä neljä Filmfare Awards -palkintoa. Vuonna 2001 Nepalin hallitus myönsi hänelle Gorkha Dakshina Bahun ritarikunnan jäsenyyden, maan toiseksi korkeimman kunnian.

Poliittisesti merkittävään Koiralan perheeseen syntynyt Koirala on Prakash Koiralan tytär ja Nepalin entisen pääministerin Bishweshwar Prasad Koiralan pojantytär. Hän pyrki alun perin lääkäriksi ja kokeili mallin uraa, ennen kuin hän teki ensiesiintymisensä nepalilaisessa elokuvassa Pheri Bhetaula (1989) käydessään vielä koulua. Myöhemmin hän esiintyi hindinkielisessä draamaelokuvassa Saudagar (1991). Kaupallisten epäonnistumisten jälkeen Koirala vakiinnutti itsensä johtavaksi näyttelijäksi arvostetulla isänmaallisella romanssilla 1942: A Love Story (1994) ja tamilinkielisellä romanttisella draamalla Bombay (1995). Näitä seurasivat kaupalliset menestykset, kuten trilleri Agni Sakshi (1996), toimintatrilleri Indian (1996), trilleri Gupt: The Hidden Truth (1997), toimintatrilleri Kachche Dhaage (1999), tamilinkielinen poliittinen trilleri Mudhalvan (1999), gangsteridraama Company (2002) ja romanssi Ek Chhotisi Love Story (2002). Hän sai tunnustusta kriitikoilta roolisuorituksistaan kunnianhimoisena vaimona draamassa Akele Hum Akele Tum (1995), kuuro-mykkien vanhempien tyttärenä musikaalisessa romanssissa Khamoshi: The Musical (1996), terroristina romanttisessa trillerissä Dil Se (1998), kaltoinkohdeltuna naisena draamassa Lajja (2001) ja Sushmita Banerjeena elämäkerrassa Escape from Taliban (2003).

Vuoden 2003 jälkeen Koirala alkoi työskennellä itsenäisten elokuvantekijöiden kanssa art house -projekteissa ja alueellisissa elokuvissa. Hänen suorituksiaan draamassa Tulsi (2008), malajalaminkielisessä psykologisessa draamassa Elektra (2010), antologiassa I Am (2010) ja romanttisessa komediassa Mappillai (2011) ylistettiin. Hän piti tauon näyttelemisestä diagnosoidun munasarjasyövän vuoksi vuonna 2012 ja palasi viisi vuotta myöhemmin draamassa Dear Maya (2017). Seuraavana vuonna hän esiintyi Netflix-tuotannossa Lust Stories ja elämäkerrassa Sanju; jälkimmäinen on Intian eniten tuottaneiden julkaisujen joukossa. Elokuvissa näyttämisen lisäksi Koirala on näyttämöesiintyjä ja on osallistunut kirjailijana romaaniin Healed, joka kertoo hänen taistelustaan ​​munasarjasyövän kanssa. Koirala nimitettiin UNFPA:n hyvän tahdon lähettilääksi vuosina 1999 ja 2015,[2] ja hän osallistui avustustöihin Nepalin huhtikuun 2015 maanjäristyksen jälkeen. Hän edistää muun muassa naisten oikeuksia, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä, ihmiskaupan torjuntaa ja syöpätietoisuutta.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manisha Koirala syntyi Kathmandussa poliitikkoperheeseen.[1] Hänen isoisänsä Bishweshwar Prasad Koirala ja kaksi isosetäänsä ovat olleet Nepalin pääministereitä.[3] Hänen veljensä Siddharth Koirala on myös näyttelijä.[4]

Koirala meni naimisiin yritysjohtaja Samrat Dahalin kanssa 19. kesäkuuta 2010.[5] Pari oli häämatkalla Suomessa.[1] He erosivat vuonna 2012.[6]

Koirala sairastui munasarjasyöpään vuonna 2012. Leikkauksen, kemoterapian ja muiden hoitojen jälkeen hän oli terve vuoden 2014 puoliväliin mennessä.[7] Selvittyään syövästä hän on levittänyt tietoisuutta siitä.[8]

Vuosi Elokuva Rooli Kieli Muuta
1989 Pheri Bhetaula Nepali
1991 Saudagar Radha Hindi
First Love Letter Radha Hindi
1992 Yalgaar Meghna Kumar Hindi
1993 Insaaniyat Ke Devta Nisha Hindi
Anmol Anmol Hindi
Dhanwan Imli Hindi
1994 Yun Hi Kabhi Pooja Hindi
1942: A Love Story Rajeshwari ”Rajjo” Pathak Hindi Parhaan naispääosan Filmfare Awards -ehdokkuus
Sangdil Sanam Sanam Hindi
Criminal Shweta Kumar Hindi
Telugu
1995 Bombay Shaila Bano Tamili Parhaan suorituksen Filmfare Awards -kriitikkopalkinto
Parhaan tamilinkielisen naispääosan Filmfare Awards South -palkinto
Anokha Andaz Reema Hindi
Milan Priya Hindi
Guddu Salina Gupta Hindi
Ram Shastra Anjali Sinha Hindi
Akele Hum Akele Tum Kiran Kumar Hindi Parhaan naispääosan Filmfare Awards -ehdokkuus
1996 Dushmani Sapna Oberoi Hindi
Agni Sakshi Shubhangi/Madhu Hindi
Majhdhaar Radha Rai Hindi
Khamoshi: The Musical Annie Hindi Parhaan suorituksen Filmfare Awards -kriitikkopalkinto
Parhaan naispääosan Filmfare Awards -ehdokkuus
Indian Ishwarya Tamili
1997 Sanam Sanam Hindi
Loha Hindi
Gupt: The Hidden Truth Sheetal Choudhry Hindi
Dil Ke Jharokhe Mein Suman Hindi
1998 Yugpurush: A Man Who Comes Once A Way Sunita Hindi
Salaakhen Hindi
Achanak Pooja Hindi
Dil Se Meghna Hindi Parhaan naispääosan Filmfare Awards -ehdokkuus
Maharaja Shaili Mathur Hindi
1999 Kachche Dhaage Rukhsana Hindi
Lal Baadshah Kiran Hindi
Laawaris Anshu Mehra Hindi
Jaihind Sheetal Hindi
Mudhalvan Thenmozhi Tamili
Kartoos Mini Hindi
Mann Priya Verma Hindi
Hindustan Ki Kasam Roshanaara Hindi
2000 Champion Sapna Khanna Hindi
Khauff Neha Hindi
Baaghi Rani Hindi
Raja Ko Rani Se Pyar Ho Gaya Manisha/Sapna Khanna Hindi
2001 Grahan Parvati ”Paro” Shastri Hindi
Chhupa Rustam: A Musical Thriller Nisha Hindi
Lajja Vaidehi Hindi
Aalavandhan Sharmilee Tamili
Moksha Ritika Sanyal Hindi
2002 Company Saroja Hindi Parhaan naisnäyttelijän Filmfare Awards -kriitikkopalkinto
Jaani Dushman: Ek Anokhi Kahani Vasundhara/Divya Hindi
Ek Chotisi Love Story Nainen Hindi
Baba Chamundeeswari Tamili
2003 Escape from Taliban Sushmita Bannerjee/Sayed Kamal Hindi
Calcutta Mail Sanjana Hindi
Market Muskaan Bano/Kaalia Hindi
2004 Paisa Vasool Maria Hindi
Tum – A Dangerous Obsession Kamini Hindi
2005 Chaahat – Ek Nasha Mallika Arora Hindi
Mumbai Express Ahalya Tamili
Mumbai Xpress Ahalya Hindi
Taj Mahal: An Eternal Love Story Jahan Ara Hindi
Anjaane: The Unknown Shivani Malhotra Hindi
2006 Darwaza Bandh Rakho Julie Hindi
2007 Anwar Anita Hindi
2008 Tulsi: Mathrudevobhava Tulsi Hindi
Nagaram Telugu
Sirf.... Life Looks Greener On The Other Side Devika Hindi
Mehbooba Varsha Hindi
Khela Sheela Bengali
2010 Ek Second... Jo Zindagi Badal De? Rashi Hindi
Dharmaa Nepali
Elektra Diana Malajalam
2011 Mappillai Rajeshwari Tamili Parhaan tamilinkielisen naissivuosan Filmfare Awards South -ehdokkuus
I Am Rubina Hindi
2012 Bhoot Returns Namrata Awasthi Hindi
2015 Chehere: A Modern Day Classic Tarana Hindi
2016 Game Maya Kannada
Oru Melliya Kodu Maya Tamili
Edavappathy Sumithra, Mathangi Malajalam
2017 Dear Maya Mayadevi Hindi
2018 Lust Stories Reena Hindi
Sanju Nargis Hindi
2019 Prassthanam Sukmini Pratap Singh Hindi
2020 Maska Diana Irani Hindi
2021 99 Songs Hindi
  1. a b c Bollywood-tähti halusi häämatkallaan Suomen rauhaan Yle. 7.7.2010. Arkistoitu 10.7.2010. Viitattu 21.3.2011.
  2. Who’s Who: Biographical Notes Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 26.6.2011. (englanniksi)
  3. Hentunen, Mika: TAUSTA: Bollywood-tähti Nepalin matkailulähettilääksi Yle. 31.7.2010. Viitattu 8.2.2012.
  4. Manisha Koirala, brother share screen space in ’Anwar’ One India. 9.1.2007. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 8.2.2012. (englanniksi)
  5. Bollywood beauty Manisha Koirala gets married NDTV. 18.6.2010. Viitattu 8.2.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  6. Mazumder, Sreeparna: ”I’ve Faced A Worse Storm”: Why Manisha Koirala Isn’t Afraid Of The Coronavirus Pandemic iDiva. 21.7.2020. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  7. Bhandari, Kabir Singh: Manisha Koirala on relationships, alcoholism, cancer and Bollywood Hindustan Times. 21.1.2019. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)
  8. Mathew, Sunalini: For a decade, I had abused my body: Manisha Koirala on how cancer changed her life The Hindu. 7.1.2019. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]