Ounasvaara

Ounasvaara on Rovaniemen kaupungin keskustan vieressä sijaitseva vaara, jonka huippu on 203 metrin korkeudella merenpinnasta.

Ounasvaara sijaitsee kahden joen, Kemijoen ja Ounasjoen, yhtymäkohdassa. Kemijoki kiertää Ounasvaaran pohjoispuolelta ja laskee kohti etelää. Ounasjoki päättyy Ounasvaaran juurelle, josta se jatkuu Kemijokena aina Perämerelle saakka. Ounasvaara on jääkauden muovaama, ja sen lakialue on paljas. Kalliolaki on nimeltään Juhannuskallio. Ounasvaaralla on myös rakkamuodostumia, mm. Isorakka, Välirakka sekä laskettelurinteenäkin tunnettu Tottorakka.

Ounasvaara hallitsee Rovaniemen kaupunkikuvaa. Kaupungin ydinkeskusta on Ounasvaaran länsipuolella, vastakkaisella puolen Kemijokea. Ounasvaaran ja Rovaniemen keskustan välinen joen kohta tunnetaan myös nimellä Ounaskoski, mutta koski lakkasi olemasta Kemijoen valjastamisen myötä. Ounasvaaralle johtaa Kemijoen yli kolme siltaa, niistä vilkkaimpana Jätkänkynttilä, joka ylittää Ounaskosken.

Rovaniemen kaupunginosista Ounasvaaran pohjoispuolella ovat Pullinranta, Karvonranta sekä idempänä Koskenkylä. Kaupungin keskustaa vasten länteen ovat Pullinpuoli sekä Kiiruna. Ounasrinteen kaupunginosa sijaitsee Ounasvaaran etelänpuoleisella rinteellä. Aivan Ounasvaaran huipulla on hotelli Sky Ounasvaara. Lisäksi vaaran alueelta löytyy mm. mökkimajoitusta.

Ounasvaara on paikkakuntalaisten suosima virkistyspaikka. Rovaniemen liikuntapaikoista Ounasvaaralla on mm. Ounasvaaran Hiihtokeskus, maastohiihtostadion, hyppyrimäkineen, Lapin Urheiluopisto (Santa Sport) ja sen kylpylä sekä keilahalli, Lappi-areena, Ounasvaaran palloiluhalli, jousiammuntarata sekä laaja ja valaistu latu- ja kuntorataverkosto. Ounasvaaran pohjoisrinteellä sijaitsee Arctic Golf Oy:n golfkenttä ja etelärinteellä Toramon ampumarata. Ounasvaaran metsämaastot ovat suosittuja suunnistusmaastoja.

Ounasvaaran paljaan lakialueen nimi Juhannuskallio juontuu ajoilta, jolloin siitä tuli suosittu juhannusjuhlien paikka. Ounasvaaralle kokoontui juhannusjuhlijoita 1800-luvulta lähtien, ja 1890-luvulla Rovaniemen kirkonkylässä ryhdyttiin järjestäm��än myös juhannusmarkkinoita. 1900-luvun alussa Ounasvaaran laelle kerääntyi jo tuhansia ihmisiä juhannuksen viettoon. Väkimäärän kasvaessa entisestään Ounasvaara ohitti juhannusjuhlien suosiossa Aavasaksan. Ounasvaaran juhannusjuhlat välitettiin vuodesta 1934 lähtien radiokuuntelijoille. Rovaniemen kauppala osti Juhannuskallion maa-alueen vuonna 1938.^[1]

Rovaniemellä järjestettiin vuodesta 1902 hiihtokilpailuja. Alkuvaiheessa ne pidettiin Kemijoen jäällä, ja vuodesta 1923 lähtien Ounasvaaralla murtomaahiihtokilpailuina. Vuoden 1927 alussa perustettiin Ounasvaaran Hiihtoseura, joka alkoi järjestää Ounasvaaran Talvikisoja, ensimmäisen kerran toukokuun alussa 1927. Ounasvaaran Talvikisat saivat nopeasti suuren suosion muodostuen sekä kansallisesti merkittäväksi talviurheilutapahtumaksi että kansainväliseksi kilpailuareenaksi. Kisat välitettiin radiolähetyksinä vuodesta 1929.^[2]

Ounasvaaran talvikisojen paikkana toimi vuoteen 1964 asti Rovaniemen suojeluskunnan 1920-luvulla rakentama ampumarata. Kisojen huoltorakennuksena palveli ampumapaviljonki, jonka suojeluskunta rakensi ampumaratansa päähän vuonna 1926. Ennen Ounasvaaran hiihtomajan valmistumista ampumapaviljongilla järjestettiin myös tansseja ja pidettiin kahvilaa. Punaiseksi maalattu, rakennusmestari Viljami Kalton suunnittelema hirsipaviljonki, on vaara-alueen vanhin rakennus. Tämä Ounasvaaran talviurheilun syntypaikka ympäristöineen on kuitenkin myöhemmin vaurioitunut, kun paviljonki on jäänyt urheiluhallien ja pysäköintikenttien puristukseen ja katveeseen, paviljonkia ympäröineet petäjät on kaadettu, ja ampumaradan toisessa päässä ollut 1920-luvun ampumamuuri on purettu.^[3]

Ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin Ounasvaaralle vuonna 1927. Vuonna 1937 valmistui Pöyliövaaralle Suomen suurin hyppyrimäki, joka toimi yhtenä Ounasvaaran Talvikisojen kilpailupaikkana. Alppihiihtoa ryhdyttiin harrastamaan Ounasvaaralla talvella 1937, ja vuonna 1943 raivattiin ensimmäinen kisakelpoinen rinne. Myöhemmin Rovaniemelle pystytettiin noin 20 erikokoista hyppyrimäkeä. Niistä suurin, Ounasvaaran mäkikeskukseen rakennettu, arkkitehti Ole Gottlebenin suunnittelema betonirakenteinen suurmäki saatiin käyttöön talvikisoihin 1962.^[4]

Ounasvaaran hiihtomaja valmistui Juhannuskallion juurelle vuonna 1949. Jykevän hirsirakennuksen suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu, ja rakennuttajina olivat Suomen Matkailijayhdistys ja Ounasvaaran Hiihtoseura, mutta Matkailijayhdistys luopui omasta osuudestaan jo saman vuoden lopulla. Majan pihaan johtava autotie valmistui vuonna 1949. Lähistölle rakennettiin tanssilava vuonna 1956. Hiihtomajaan tehtiin Ylihannun suunnittelema laajennus 1960-luvun alussa.^[5]

Rovaniemen kauppala järjesti vuonna 1950 Ounasvaaran luonnonpuistoalueesta arkkitehdeille aatekilpailun, jolla etsittiin kokonaisratkaisua huomioiden sekä retkeily, virkistys, matkailu että urheilu, mutta voittanutta ehdotusta ei lähdetty toteuttamaan.^[6]

Ounasvaaran talvikisat siirtyivät vuonna 1965 vaaran toiselle puolelle, kun hiihtostadion valmistui. Uuden hiihtokeskuksen alueelle oli jo 1950-luvun loppupuolella rakennettu valaistu laskettelurinne ja kapulahissi, ja vuonna 1965 saatiin käyttöön uusi hiihtohissi. Tottorakan valaistut rinteet ja hissi valmistuivat vuonna 1971 ja tuolihissi 1984.^[7]

Ounasvaaran laella avattiin vuonna 1968 arkkitehti Jaakko Laapotin suunnittelema Motorest-ketjun motelli. Omistajavaihdoksen myötä sen nimeksi tuli 1970-luvun alussa Polar Ounasvaara, myöhemmin Lapland Hotels Sky Ounasvaara. Laapotti sai estettyä motellille osoitetun ensimmäisen tontin, koska piti rakentamista siihen vaaran lakialueen herkän maiseman kannalta haitallisena. Laapotti valitsi toisen rakennuspaikan, jossa hotelli kätkeytyy paremmin vaaran maisemaan. Laapotti suunnitteli hotellirakennuksen betonipilareiden päälle, jotta kalliomaisema säilyy, mutta hotellin avoin alaosa rakennettiin myöhemmin umpeen.^[8]

Jukolan viesti pidettiin Ounasvaaralla kesällä 1980.

Ounasvaaralle on ehdotettu ja toteutettu 1900-luvun lopulta lähtien monenlaisia, alueen luonto- ja kulttuurimaiseman osalta kiistaa herättäneitä rakennushankkeita. Joulumaa Oy ja Rovaniemen kaupunki järjestivät vuonna 1969 Ounasvaaran ja Joulumaan arkkitehtuurikilpailun, jolla haettiin ratkaisuja Ounasvaaran laelle, hotellin viereen rakennettavaa joulu-aiheista teemapuistoa varten. Hanketta arvosteltiin ja se raukesi varojen puutteeseen. 1980-luvun lopulla Tottorakan laskettelurinteen yläosaan kasattiin läjitysmaista kukkula, jotta laskettelurinteet täyttäisivät Kansainvälisen hiihtoliiton kilpailuluokitukset. Kilometrien päähän näkyvä tekomäki muutti vaaran siluetin. Ounasvaaran lakialueen lähelle kaavoitettiin 1990-luvun alussa 50 loma-asunnon kylä, jonka rakentaminen alkoi 1990-luvun lopulla. Vuoden 2006 Ounasvaaran kehittämissuunnitelmassa ehdotettiin selvitettäväksi vaaran läpi louhittavaa, ympäri vuoden toimivaa hiihto- ja elämystunnelia, joka yhdistäisi hiihtostadionin ja Lappi-areenan. Koska ilmaston lämpeneminen lyhentää lumista aikaa, on Tottorakan laskettelurinnettä 2000-luvulta lähtien suunniteltu katettavaksi, jolloin siitä saataisiin maailman suurin lasketteluhalli ympärivuotiseen käyttöön.^[9]

2020-luvulla on kiistelty Lapland Hotels -ketjun omistavan matkailuyrityksen ja muiden yksityisten maanomistajien aloitteesta syntyneestä asemakaavahankkeesta, jossa Rovaniemen kaupunki on kaavoittamassa suuren määrän tontteja loma-asunnoille Lapland Hotels -ketjun Sky-hotellin ja Ounasvaaran hiihtomajan viereiselle 10,5 hehtaarin suuruiseelle metsäalueelle. Kolmasosa metsäalueesta on Rovaniemen kaupungin omistamaa virkistysaluetta, jossa on luontopolkuja, hiihtolatuja ja talvikävelyreitti, ja loput alueesta on yksityisessä omistuksessa. Lapland Hotels -ketju ja muut yksityiset maanomistajat haluavat alueelle tontit noin 60 paritalolle, joista kunkin rakennusoikeus olisi 250 kerrosneliömetriä. Hanketta on arvosteltu, koska se muuttaisi luontoympäristön rakennusmaaksi heikentäen samalla Ounasvaaran virkistyskäyttöä. Tutkijoiden mielestä monet paikalliset kokevat, että Rovaniemen kaupunkia suunnitellaan tällä hetkellä liikaa matkailu edellä.^[10]

Ounasvaaraa on ehdotettu kansalliseksi kaupunkipuistoksi, ja tavoite sisältyy myös Rovaniemen kaupunkistrategiaan, mutta vaara-alueelle kohdistuneissa kaavoitus- ja rakennushankkeissa on ollut toistuvaa ristiriitaa niiden kriteerien kanssa, jotka ympäristöministeriö on asettanut kansallisten kaupunkipuistojen perustamiselle.^[11]

• Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8. Väitöskirjan verkkoversio

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ounasvaara Wikimedia Commonsissa