Siirry sisältöön

hauskuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hauskuus (40)

  1. se, että on hauska

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑu̯skuːs/
  • tavutus: haus‧kuus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hauskuus hauskuudet
genetiivi hauskuuden hauskuuksien
partitiivi hauskuutta hauskuuksia
akkusatiivi hauskuus;
hauskuuden
hauskuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hauskuudessa hauskuuksissa
elatiivi hauskuudesta hauskuuksista
illatiivi hauskuuteen hauskuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hauskuudella hauskuuksilla
ablatiivi hauskuudelta hauskuuksilta
allatiivi hauskuudelle hauskuuksille
muut sijamuodot
essiivi hauskuutena hauskuuksina
translatiivi hauskuudeksi hauskuuksiksi
abessiivi hauskuudetta hauskuuksitta
instruktiivi hauskuuksin
komitatiivi hauskuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hauskuude-
vahva vartalo hauskuute-
konsonantti-
vartalo
hauskuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan hauska vartalosta hausk- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]