Siirry sisältöön

heittäytyä

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

heittäytyä (52-F) (taivutus[luo])

  1. heittää itsensä pitkälleen; laskeutua johonkin; paiskautua, viskautua, syöksyä
    Heittäydyin maahan.
  2. ruveta, tekeytyä jonkinlaiseksi tai joksikin
  3. jättäytyä johonkin paikkaan, olotilaan tms.; antautua jonkin valtaan; eläytyä
    Hän heittäytyy rohkeasti uusiin asioihin.
  4. (murteellinen, Pohjois-Karjala ja Kainuu) (sairaudesta) iskeä [1]
    Minuun heittäytyi sairaus.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhei̯t̪ːæy̯ˌt̪yæˣ/ tai /ˈhei̯t̪ːæˌyt̪yæˣ/, [ˈhe̞i̯t̪.t̪æy̯ˌt̪y.æˣ]
  • tavutus: heit‧täy‧ty‧ä / heit‧tä‧y‧ty‧ä

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Rinnakkaiset kirjoitusasut
[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. heittäytyä.
  2. Vanhan kirjasuomen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 38. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2014–. ISSN 2323-3370. heittäytä.