ihka
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]ihka
- (arkikieltä) vahvistava sana
- Se oli minun ihka ensimmäinen [= ’kaikkein ensimmäinen’] suukkoni.
- Meillä on tänään vieraana ihka oikea [= ’aito, todellinen’] leijonankesyttäjä.
- Studiolla näin idolini ihka elävänä [= ’todellisena, ei esim. televisiossa’] .
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈihkɑ/
- tavutus: ih‧ka
Etymologia
[muokkaa]liittynee ihta- ja ihan-sanoihin[1]
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana ihan.