loitolla
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]loitolla (ei vertailuasteita)
- kaukana, etäällä; poissa (yleensä negatiivisissa yhteyksissä)
- Karkit, leikit ja riittävä uni pitävät koti-ikävän loitolla kesäleirillä. (yle.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈloi̯t̪olːɑ/
- tavutus: loi‧tol‧la
Taivutus
[muokkaa]- Sana on taivutusmuoto sanasta loitto-:
| →○ | allatiivi | loitolle |
|---|---|---|
| ○ | adessiivi | loitolla |
| ○→ | ablatiivi | loitolta |
Käännökset
[muokkaa]1. kaukana, poissa
|
Prepositio
[muokkaa]loitolla (+ partitiivi)
- kaukana, etäällä; poissa jostakin (yleensä negatiivisissa yhteyksissä)
- Pysy loitolla minusta, hyypiö!
Käännökset
[muokkaa]1. kaukana, poissa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- loitolla Kielitoimiston sanakirjassa