paisuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]paisuminen (38)
- teonnimi verbistä paisua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paisuminen | paisumiset |
| genetiivi | paisumisen | paisumisten paisumisien |
| partitiivi | paisumista | paisumisia |
| akkusatiivi | paisuminen; paisumisen |
paisumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paisumisessa | paisumisissa |
| elatiivi | paisumisesta | paisumisista |
| illatiivi | paisumiseen | paisumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paisumisella | paisumisilla |
| ablatiivi | paisumiselta | paisumisilta |
| allatiivi | paisumiselle | paisumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paisumisena (paisumisna) |
paisumisina |
| translatiivi | paisumiseksi | paisumisiksi |
| abessiivi | paisumisetta | paisumisitta |
| instruktiivi | – | paisumisin |
| komitatiivi | – | paisumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paisumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
paisumis- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- paisuminen Tieteen termipankissa