Hakassia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakassian tasavalta
Хакасия Республиказы1
Республика Хакасия2
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Hakassian sijainti Venäjän federaation kartalla
Hakassian sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 61.6683°N, 50.8347°E

Valtio Venäjä
Perustettu kansallinen piirikunta 1923
aut. alue 20. lokakuuta 1930
Tasavalta 1991
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Abakan (nimenä v:een 1925 asti Ust Abakanskoje, 1925-31 Hakassk)
 – suurin kaupunki Abakan (166 500 asukasta)
 – Päämies Valentin Konovalov
Pinta-ala 61 900 km²
Väkiluku (2003) 572 409
 – väestötiheys 9,3 as./km²
Kielet hakassi ja venäjä
Symbolit
 – Lippu Hakassian lippu
 – Vaakuna Hakassian vaakuna
 – Kansallislaulu Xakas gįmn
www.gov.khakasnet.ru
Aikavyöhyke UTC +7 (MSK+4)
1Hakassinkielinen nimi - Hakasija Respublikazõ
2Venäjänkielinen nimi - Respublika Hakasija

Hakassia (hakassiksi: Хакас Республиказы; ven. Респу́блика Хака́сия) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Etelä-Siperiassa. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa ja idässä Krasnojarskin aluepiiri, etelässä Tuva ja Altain tasavalta, lännessä Kemerovon alue.

Hakassien esi-isien asuinalue oli kirgiisien vaikutuksen alaisena 500-luvulta lähtien. Kirgiisien valta oli kuitenkin vaihtelevaa. Kuten muutkin lähialueiden kansat, hakassitkin joutuivat mongolien valtaan 1200-luvulla. Turkkilais-tataarilaiset hakassit sekoittuivat mongoleihin ja näin syntyivät nykyiset hakassit, jotka jakaantuvat viiteen eri heimoon.

Venäjä valtasi tämän Kirgiisien maan tai Khongorain nimellä tunnetun alueen 1700-luvulla. Osa hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin kristinuskoon. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa venäläistä väestöä. Hakasseja kutsuttiin Abakanin tai Minusinskin tataareiksi, kunnes Neuvostoliiton alkuaikoina hakassien viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi hakassit.

Hakassien kansallinen piirikunta perustettiin vuonna 1923 ja siitä tuli 20. lokakuuta 1930 Hakassien autonominen alue, joka oli hallinnollisesti osa Krasnojarskin aluepiiriä. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikasta huolimatta paikallinen kulttuuri säilyi; esimerkiksi šamaanit paransivat edelleen sairaita. Neuvostoliiton hajoamisprosessin käynnistyttyä Hakassian autonominen piirikunta julistautui tasavallaksi vuonna 1991. Tämän jälkeen Hakassia ei enää kuulunut Krasnojarskin aluepiiriin.

Hakassian pinta-alasta noin 65 prosenttia on vuoristoa ja loput kumpuilevaa tasankoa. Hakassian korkein vuori Karagoš on 2 930 metriä merenpinnasta. Tasangot keskittyvät maan itärajalla virtaavan Jenisein ja sen lisäjoen Abakanin laaksoihin. Muita merkittäviä jokia ovat Obin vesistöalueeseen kuuluvat Tom, Beliy, Iius ja Tšernyi Iius. Alueen järvistä suurimmat ovat makeavetiset Tšernoe, Fyrkal ja Itkul’ sekä suolajärvet Bele ja Šira. Tasankojen arokasvillisuus vaihtuu metsäksi vuoristoja kohti mentäessä. Yli 40 % maan pinta-alasta on metsien peitossa. Yleisimmät puulajit ovat sembramänty ja lehtikuusi.

Hakassit ovat olleet perinteisesti paimentolaisia ja yhä vieläkin kaksi kolmasosaa heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan suurten metsävarojen vuoksi pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, värimetalleja ja marmoria. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakassiassa hyvin.

Maan liikenteellisenä keskuksena on pääkaupunki Abakan, josta on hyvät tie- ja lentoyhteydet. Abakanista on rautatieyhteys pohjoiseen Atšinskiin, itään Taišetiin ja länteen Novokuznetskiin.

Vuonna 1996 Hakassian väkiluku oli 586 000 asukasta, joista alkuperäisväestöä hakasseja on vain 11,1 %. Tasavallan suurin etninen ryhmä on venäläiset 79,5 %. Lisäksi on ukrainalaisia 2,3 %, saksalaisia 2,0 % ja muita 5,1 % (koostuu 113 etnisestä ryhmästä). Hakassit ovat viidestä heimosta koostuva turkkilais-tataarilainen kansa. Hakasseille on onnistuttu luomaan yhteinen kirjakieli, vaikka eri heimojen murteet poikkeavat toisistaan huomattavasti.

Pääkaupunki Abakan on samalla suurin kaupunki 166 500 asukkaallaan. Abakanin lisäksi maassa on vain neljä muuta kaupunkia, joista suurimmat ovat Tšernogorsk (79 300 as.) ja Sajanogorsk (56 200 as.).

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakassia on jaettu hallinnollisesti viiteen kaupunkialueeseen ja kahdeksaan piiriin.

Kaupunkialueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]