laantua
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]laantua (52-J) (taivutus[luo])
- rauhoittua, tasaantua
- Amerikassa riehunut hurrikaani laantui.
- osoittaa laantumisen merkkejä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlɑːnt̪uɑˣ/, [ˈlɑ̝ːn̪t̪ʷuɑ̝]
- tavutus: laan‧tu‧a
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: laannuttaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- laantua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.