Siirry sisältöön

murtua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

murtua (52-K) (taivutus[luo])

  1. mennä rikki, särkyä - usein tietystä kohdasta
  2. mennä rikki henkisesti, esim. paineen alla, murtua henkisesti

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmurt̪uɑˣ/
  • tavutus: mur‧tu‧a

Etymologia

[muokkaa]

passiivijohdos verbistä murtaa

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

murtumakohta, murtumapinta

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • murtua Kielitoimiston sanakirjassa