155 mm (kaliiperi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
155 mm M107, M795 ja M483A1 -projektiilit

155 mm on Naton standardisoima tykistön ammusten kaliiperi. Sitä käytetään laajasti ympäri maailmaa erilaisissa tykistöaseissa.

155 mm -kaliiperi kehitettiin Ranskassa. Sitä käytettiin ensimmäistä kertaa laajasti ensimmäisessä maailmansodassa ja siitä tuli suosittu ympärysvalloissa. Yhdysvallat otti kaliiperin käyttöönsä ja sitä käytettiin paljon toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen juuri perustettu sotilasliitto Nato otti 155 mm:n kenttätykistön standardikseen. Tykistöammusten Stanag-standardin numero on 4425. Nykyään kaliiperi on erittäin yleinen ja sillä on valmistettu laajasti erilaisia ammuksia.[1][2]

Kaliiperi on ollut esillä Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sillä sodassa on kulunut valtavia määriä tykistöammuksia. Länsimaiden Ukrainaan toimittamat kenttätykit ovat pääsääntöisesti kaliiperiltaan 155 mm ja niiden ammuksia on toimitettu miljoonia. Ammusten nopeasti suureksi kasvaneen kysynnän takia ammusten saatavuudessa on ollut ongelmia ja tuotantokapasiteettia on alettu kasvattamaan paljon länsimaissa.[2][3]

155 mm:ä käytetään myös länsimaiden ulkopuolella, esimerkiksi nykyään Kiinassa.[4] Venäjä käyttää kaliipereita 122 mm, 130 mm ja 152 mm, joita on käytetty Suomessakin.[5]

M107-projektiili syötetään M777-kenttätykkiin, minkä jälkeen pussiin tai muuhun säiliöön pakattu propellantti laitetaan perään

155 mm:n kranaatti on nimensä mukaisesti halkaisijaltaan 155 millimetriä (15,5 cm). Se on tavanomaisesti noin 60 cm pitkä ja painaa noin 45 kilogrammaa. Ampumakuntoinen kokoonpano koostuu kärkeen kiinnitettävästä sytyttimesta, itse projektiilista (yleensä kranaatti), sekä perään lisättävästä erillisestä liike-energian antavasta propellanttipanoksesta ja sen sytyttävästä nallista.[2][3]

Kaliiperilla on tehty valtava määrä erilaisia ammuksia kaikenlaisiin käyttötarkoituksiin. Yleisimpiä ovat perinteiset tykistön sirpalekranaatit. Kehittyneimpiä nykyaikaisia, täsmäohjattuja ammuksia voidaan ohjata ilmassa, mikä tekee niistä hyvin tarkkoja. Joissakin ammuksissa on esimerkiksi pieni rakettimoottori, jota käyttämällä kantama voi kasvaa huomattavasti.[6]

Suuri osa Suomen kenttätykistön tykeistä on nykyään kaliiperiltaan 155 mm. Aiemmin käytössä oli paljon venäläisiä aseita ja kaliipereita. 155 mm:n tykistöön kuuluu K9 Thunder -telahaupitseja sekä 155 K 83- ja 155 K 98 -kenttätykkejä. Ainakin Nammo Lapua valmistaa 155 mm:n ammuksia Suomessa.[3]

  1. Ukraine plans to launch mass production of 155mm artillery shells in 2 armyrecognition.com. 28.12.2023. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)
  2. a b c Why the 155 mm round is so critical to the war in Ukraine AP News. 23.4.2023. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)
  3. a b c Tehdas Sastamalassa sylkee raskaita tykistökranaatteja – ”Yritämme tehdä niin paljon kuin pystymme” Ilta-Sanomat. 29.10.2023. Viitattu 14.8.2024.
  4. Chinese firm shows Nato-standard artillery with aim of boosting weapon exports South China Morning Post. 24.6.2024. Viitattu 14.8.2024.
  5. Chinese artillery supplies could help Russia continue war in Ukraine Business Insider. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)
  6. New 155mm round exceeds range of some rockets, can be fired by standard Army artillery Defense One. 9.10.2023. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi)