Neliliiton sota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neliliiton sota
Cape Passeron meritaistelu. Richard Patonin maalaus, 1767
Cape Passeron meritaistelu. Richard Patonin maalaus, 1767
Päivämäärä:

1718–1720

Paikka:

Välimeri, Etelä-Italia, Espanja

Lopputulos:

Neliliiton voitto

Osapuolet

Espanja

Iso-Britannia
Ranska
Itävalta
Hollanti

Neliliiton sota käytiin vuosina 1718–1720 Ison-Britannian, Ranskan, Itävallan ja Hollannin muodostaman neliliiton eli kvadrupelallianssin ja Espanjan välillä. Espanja yritti palauttaa hallintaansa Espanjan perimyssodassa menetetyt alueet Italiassa, mutta vastaan noussut liittouma torjui yritykset.

Utrechtin rauhassa 1713 Espanja oli joutunut muun muassa luopumaan Napolin kuningaskunnasta, Sardiniasta ja Sisiliasta.[1] Espanjan kuningas Filip V ryhtyi ministerinsä Giulio Alberonin yllyttämänä suunnittelemaan italialaisalueiden palauttamista ja espanjalaiset miehittivät Sardinian ja Sisilian vuonna 1718.[2]

Brittiläiset ja itävaltalaiset joukot löivät espanjalaiset Sisiliassa ja ranskalaiset marssivat Pohjois-Espanjaan. Haagin rauhassa 17. helmikuuta 1720 Espanja luopui aluevaatimuksista Italiassa ja Savoijin hallussa ollut Sisilia siirtyi Itävallalle, joka luovutti Savoijille Sardinian korvaukseksi.[2]

  1. Peace of Utrecht Infoplease. Viitattu 15.8.2018. (englanniksi)
  2. a b Quadruple Alliance britannica.com. Viitattu 15.8.2018. (englanniksi)