Siirry sisältöön

puutua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

puutua (52-F) (taivutus[luo])

  1. tulla tunnottomaksi
  2. tulla puumaiseksi
    Vähitellen versot puutuvat.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpuːt̪uɑˣ/
  • tavutus: puu‧tu‧a

Etymologia

[muokkaa]

Johdos sanasta puu.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • puutua Kielitoimiston sanakirjassa
  • puutua Tieteen termipankissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: uuttaa