rummuttaa

rummuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. soittaa rumpua

   Hän rummutti kovaa.

2. lyödä, hakata

   Älä rummuta pöytää!

3. (kuvaannollisesti) tuoda julki, tukea, mainostaa

   mediassa rummutettiin valheellista tarinaa

• IPA: /ˈrumːut̪ːɑːˣ/
• tavutus: rum‧mut‧taa

• rumpali

• substantiivit: rummutus

• rummuttaa Kielitoimiston sanakirjassa